Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet - Suomen tasavallan synty 1918 - 1922 (Atena 2021)
Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet sisällissodan jälkeen olivat turbulenttia aikaa. Sekä oikeisto että vasemmisto olivat omissa poteroissaan ja syytökset lentelivät puolin ja toisin.
Keskeinen kysymys oli, minkälaista itsenäistä Suomea silloiset suomalaiset halusivat rakentaa. Osapuolia ja näkemyksiä oli useita: Venäjälle paenneet sisällissodan häviäjät ja heille uskolliset kommunistit Suomessa, Suomea suuremmaksi halunnut laitaoikeisto eli "äärivalkoiset" sekä näitä ryhmiä maltillisemmat voimat niin vasemmalla kuin oikeallakin. Monissa aikakauden riidoissa sisällissotaa taisteltiin ikään kuin uudelleen.
Eripura ei loppunut sisällissotaan
Poliittiseen historiaan erikoistunut tutkija Miika Siironen on pystynyt esimerkkitapausten avulla luomaan erinomaisen ajankuvan tuosta "jatkuvasta nuorallakävelystä", jonka lopputulokset olisivat voineet olla myös toisenlaisia kuin toteutunut historia.
Pelon ja uhman vuodet -kirjassa on käsitelty kuutta aikansa ilmiötä, joiden on tarkoitus osoittaa lukijalle, että eripura ei loppunut sisällissodan päättymiseen. Esimerkit ovat hyvin erilaisia, joten niiden voisi kuvitella esittävän sadan vuoden takaista todellisuutta varsin laaja-alaisesti.
Siironen käy läpi yksittäisiä tapahtumia, kuten punauhrien muistokiven pystyttämisen Varkauteen (kivi ehti olla paikallaan yhden päivän), Itä-Karjalan kansannousun, sisäministeri Heikki Ritavuoren murhan, ammattiyhdistysliikkeen heikkouden patruunoiden edessä, ammattimaisen lakonmurtajien ammattikunnan luomisen sekä syrjä-Suomen eli maan reuna-alueiden ahdingon.