Alpo Juntunen: Paasikivi - geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet (Otava 2021)
Suomen ja Venäjän historiaa tutkineen professori Alpo Juntusen kirja Juho Kusti Paasikivestä on elämäkerta, joka painottaa Paasikiven geopoliittisia näkemyksiä.
Geopolitiikalla tarkoitetaan yksinkertaistettuna ajattelua siitä, miten maantiede vaikuttaa eri valtioiden toimintaan. Suomen tapauksessa geopolitiikan korostaminen tarkoitti Paasikivelle Neuvostoliiton maantieteellisten vaateiden ymmärtämistä.
Paasikivi joutui keskustelemaan Suomen rajoista Venäjän edustajien kanssa useasti elämänsä aikana. Ensimmäinen koitos oli Tarton rauhanneuvottelut 1920, jolloin itsenäistynyt Suomi virallisti itärajansa Neuvosto-Venäjän kanssa. Paasikiven mukaan Suomi ei saanut hyödyntää Venäjän heikkouden tilaa, koska Venäjä ei olisi ikuisesti heikko.
Vaikka Suomi sai noissa neuvotteluissa Petsamon alueen ja oli suurempi kuin koskaan sen jälkeen, maalaisliittolaiset ja oikeistolaiset kutsuivat rauhaa häpeärauhaksi. Monien haaveilemat laajat alueet Itä-Karjalassa kun jäivät saamatta.
Geopolitiikka määrittelee rajoja
Sittemmin geopolitiikka oli esillä sota-aikana, kun Neuvostoliitto halusi Suomen rajan kauas Pietarista. Paasikivi ymmärsi ennen talvisotaa venäläisten vaateita mutta neuvotteluissa yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan päästy. Suomessa katsottiin, että rajat on jo kerran sovittu eikä niitä lähdetä muuttelemaan.
Neuvostoliitto aloitti talvisodan ja pelkona oli, että todellisena tavoitteena oli koko Suomen valtaaminen. Paasikivi piti tapahtuneen syynä huonoa ulkopolitiikkaa. Valtiolta puuttui hänen mukaansa johto ja hallitus antoi maan luisua sotaan. Toisaalta hän kysyi myös itseltään, tekikö riittävästi sodan estämiseksi.
Sittemmin Paasikivi pääsi vielä neuvottelemaan Pariisin rauhansopimuksesta ja Porkkalan alueen palautuksesta.
Suuret määräävät, pienet vikisevät
Paasikiven geopoliittinen näkemys korosti eroja pienten ja suurten valtioiden välillä. Jos pieni maa kuten Suomi häviää sodan, se voi kadota maailmankartalta. Isolle maalle ei näin käy, vaikka se häviäisikin sodan.