Jos yhdet kasvot voivat kertoa kokonaisen kansan tarinan, ovat Viktor Jushtshenkon kasvot modernin Ukrainan tarina. MTV tapasi ex-presidentin Kiovassa.
Niko Nurminen, Kiova
niko.nurminen@mtv.fi
jouko.luhtala@mtv.fi
MTV Uutiset tapasi Kiovassa Ukrainan ex-presidentin Viktor Jushtshenkon, joka uskoo presidentti Putinin sotivan valtakautensa loppuun asti.
"Venäläiset ja Vladimir Putin haluavat tappaa meidät. Me haluamme elää ja säilyttää itsenäisyytemme".
Ukrainan entinen presidentti Viktor Jushtshenko tietää, mistä puhuu.
Jos yhdet kasvot voivat kertoa kokonaisen kansan tarinan, ovat Jushtshenkon kasvot modernin Ukrainan tarina.
Ne kasvot ovat myrkytyksen aiheuttamien rokonarpien peittämät.
MTV Uutisten Kiovan alueella sijaitsevassa huvilassa tapaama Jushtshenko sairastui vakavasti syötyään illallista 5. syyskuuta 2004.
Illallisseurana oli korkea-arvoisia ukrainalaisviranomaisia. Monilla heistä oli yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin.
Ruokailua isännöi Ukrainan tiedustelupalvelun varajohtaja, Volodymyr Satsyuk. Hän oli myrkytystutkinnan pääepäilty.
Satsyuk pakeni Venäjälle. Ketään ei tuomittu.
Myrkytyksessä käytettiin dioksiinia, mikä on erittäin harvinaista ja vaikeasti saatavaa ainetta. Sen on katsottu viittaavaan valtiolliseen tekijään.
Myrkytyksensä aikaan Jushtshenko kävi presidentinvaalikampanjaa Viktor Janukovitshia vastaan.
Vaalitaistelua on kuvailtu likaiseksi.
Se oli myös taistelu kahden tyystin erilaisen Ukrainan välillä. Toinen katsoi itään, toinen länteen.
Kreml tuki Venäjä-mielistä Janukovytshia ja vastusti Jushtshenkoa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ehti jo puhelimitse onnitella Janukovitshia presidentinvaalien voitosta.
Vaaleja epäiltiin laajalti vilpilliseksi.
Kansa marssi kaduille, korkein oikeus mitätöi äänestystuloksen ja toinen kierros järjestettiin uudelleen.
Myrkytetystä Viktor Jushtshenkosta tuli Ukrainan kolmas presidentti.
Vuonna 2014 vaalit hävinnyt Janukovitsh pakeni Kiovasta Harkovan ja Donetskin kautta Venäjälle.
Samana vuonna Venäjä laittomasti valloitti Krimin niemimaan.
Vuoden 2004 tapahtumasarja tunnetaan nimellä Oranssi vallankumous.
Se oli Ukrainalle valtava loikka länteen, hetki, jona maa repäisi itsensä irti Neuvostoliiton perinnöstä.
Venäjä ei ole koskaan hyväksynyt ukrainalaisten valintaa. Presidentti Putin puhuu mielellään "juurisyistä".
Juurisyyt täytyy ratkoa, ennen kuin Venäjän ja Ukrainan välinen sota voi loppua, Kreml on kerta toisensa jälkeen todennut.
Oranssi vallankumous ja Jushtshenko ovat juurisyitä, joita Venäjä ei siedä.
– Ukraina on muuttunut kvasikansakunnasta täysivaltaiseksi, vahvaksi ja yhtenäiseksi kansaksi, Jushtshenko sanoo.
Jushtshenko on pitänyt viime vuosina hiljaiseloa, mitä on jopa ihmetelty Ukrainassa.
Vanhempi valtionpäämies on kommentoinut Venäjän suurhyökkäystä vähänlaisesti, eikä hän ole esiintynyt kansainvälisissä medioissa, eikä juuri ukrainalaisissakaan.
Mielipiteiden puutteesta tämä ei johdu.
Jushtshenkon puhuessa MTV:lle kuuluu paitsi Venäjän pelko, myös pilkka vihattua sortajaa kohtaan.
Ex-presidentti kertoo mielellään, miten Putinin asevoimien piti valloittaa Kiova kolmessa päivässä, mutta nyt se sotii kolme vuotta myöhemmin "pelloista ja pikkukylistä.
Iva kääntyy nopeasti Putiniin, jonka lempinimet tiedustelupalvelu KGB:n ajoilta eivät mairittele.
– Yksi lempinimi oli kalpea koi, joka mielestäni kympin arvoisesti kuvaa halveksittavaa ja onnetonta ihmistä, Jushtshenko toteaa.
– Toinen oli "tupakantumppi", pieni ja harmaa mies, joka ei koskaan rehellisesti kutsuisi sotaa sodaksi tai murhaa murhaksi, hän jatkaa.
Jushtshenkon mainitsemien Putinin KGB-lempinimien todenperäisyyttä on käytännössä mahdoton vahvistaa.
"Koi" on kuitenkin mainittu useissa eri yhteyksissä, minkä lisäksi Putinia väitetysti kutsuttiin myös "myrkylliseksi kääpiöksi".
– Putin on kyyninen ja vastenmielinen, Jushtshenko summaa mielipiteensä.
Putin pelkää vakavasti vain yhtä asiaa, Jushtshenko uskoo.
Se on ihmisten solidaarisuus. Jos yhtenäisyys kasvaa, ihmiset alkavat ajatella, hän katsoo.
– Hän pelkäsi Euromaidan-liikettä ja mielenosoituksia Moskovan Bolotnaja-aukiolla.
Pilkkanimistä huolimatta Putin pitää ottaa äärimmäisen vakavasti, Jushtshenko muistuttaa kerta toisensa jälkeen.
– Nykyinen Putin ei osaa elää ilman sotaa. Putin käy sotaa viimeiseen panokseen asti. Näin diktaattorit elävät.
Jos sota loppuu, alkaa Putinin valtakauden lopun alku, Jushtshenko sanoo.
Hän ei ole ajatuksensa kanssa yksin.
Venäjän talous nojaa voimakkaasti puolustusteollisuuteen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että yritys siirtyä takaisin rauhan aikaan voi aiheuttaa levottomuuksia.
Vaikka lukemattomat venäläiset ovat kuolleet Ukrainassa, on kärsimys tuonut monille tavallisille venäläisille palkkatason, josta he olisivat aikaisemmin voineet vain haaveilla.
– Hän on valmis polttamaan kaiken ympäriltään, kunhan säilyttää mahdollisuuden pysyä kansansa johtajana, Jushtshenko sanoo.
Jushtshenko ei usko Venäjästä tulevan demokraattista valtiota. Syynä on se, etteivät venäläiset oikeastaan halua sitä.
– Venäjä on valtio, joka on elänyt orjuudessa viimeiset 300 vuotta, niin pitkään kuin se on ollut olemassa. Venäjälle demokratisoitumiselle ei ole oikein perustaa.
Sen sijaan Jushtshenko uskoo, että nykymuotoinen Venäjä "tahtomattaan tai jossain määrin tietoisesti" lähestyy historiansa loppua.
Jushtshenko näkee Venäjän olevan nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin Neuvostoliitto ennen hajoamistaan.
Venäjä on poliittisesti "avuton", taloudellisesti epävakaa ja sota Ukrainassa ei ole sujunut suunnitellusti, Jushtshenko listaa.
– Hajoaminen toisi vapauden, itsenäisyyden ja suvereniteetin monille sorretuille kansoille ja alueille.
Jushtshenkolle Putin on 2000-luvun vastine Natsi-Saksan johtajalle Adolf Hitlerille.
– Yksikään Euroopan valtio ei voi suunnitella tulevaisuuttaan, kun vieressä elää Putinin Venäjä. Tämä on kaikkien ongelma.
– Uskon syvästi, että Venäjän pystyy nyt pysäyttämään vain Ukrainan asevoimat. Huolehtikaa meidän voimavaroistamme, huolehtikaa meidän sotilaistamme.
Tämä ei ole mahdoton tehtävä, Jushtshenko painottaa. "Venäjä on heikko", hän sanoo.
Kyse on poliittisesta tahdosta. Yhdysvallat ja Eurooppa – yhdessä – pystyvät lopettamaan sodan Ukrainassa, Jushtshenko uskoo.
Putin keskusteli viimeksi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa maanantaina.
Trumpin mukaan Venäjän ja Ukrainan väliset kahdenkeskiset neuvottelut alkavat välittömästi. Venäjän mukaan neuvotteluille ei ole sovittu aikataulua.
Yhdysvallat ei ole, Ukrainan ja Euroopan toiveista huolimatta, määrännyt uusia Venäjä-pakotteita senkään jälkeen, kun Putin kieltäytyi jälleen 30 päivän tulitauosta.
Tuota tulitaukoa vaativat Kiovassa vierailleet Saksan, Ranskan, Britannian ja Puolan johtavat yhdessä Ukrainan kanssa.
Tulitauon sijaan Putin esitti kahdenkeskisiä neuvotteluita Venäjän ja Ukrainan välille. Trump tuki Putinin ehdotusta.
Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä vaati Turkissa asioita, jotka olivat "todellisuudesta irrallaan".
– Eurooppa on yllättänyt miellyttävästi, se vaikuttaa lopulta pystyvän puhumaan yhdellä äänellä tai ainakin lähestyy sitä, Jushtshenko sanoo.
– Yhdysvaltojen politiikka on aiheuttanut tähän mennessä suurimman pettymyksen.
Jushtshenko ei suostu hyväksymään ajatusta, että Ukrainan tukijat, jotka vastaavat yli puolesta maailman bruttokansantuotteesta, antavat Venäjän määrätä sodan lopputuloksen.
– Se olisi häpeällistä.
Jushtshenkon pettymys Yhdysvaltoihin vaikuttaa olevan vanhaa perua, sillä hän muistuttaa Yhdysvaltojen antaneen turvatakuut Ukrainalle jo vuonna 1994.
Tuolloin Ukraina luopui vapaaehtoisesti valtavasta määrästä ydinkärkiä, jotka olivat jääneet sen alueelle Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
– Takuut, jotka meille annettiin, olivat raudanlujat. Me uskoimme niihin syvästi, Jushtshenko sanoo.
– Nyt, kun kuuntelen Yhdysvaltojen poliittisia kantoja, niin (heidän mukaansa) pitäisi istua neuvottelupöytään keskustelemaan tappajan kanssa.
Keskeinen kysymys on, kuinka "tappajan kanssa voi keskustella?", Jushtshenko pohtii.
Ukrainan toivotaan Jushtshenkon mielestä alistuvan myönnytyspolitiikkaan. Ajatellaan, että Venäjälle täytyy tehdä myönnytyksiä, jotta se leppyy.
Kuuluisin esimerkki myönnytyspolitiikan epäonnistumisesta on Natsi-Saksan vaatimusten sarja 1930-luvulla. Niiden avulla Saksa sai laukaustakaan ampumatta vallattua alueita toisensa perään.
Eurooppa jousti, kunnes raja löytyi. Se raja oli Puola, johon Saksa käänsi katseensa. Ranska ja Britannia antoivat Puolalle turvatakuut.
Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Kaksi päivää myöhemmin Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle.
Toinen maailmansota oli alkanut.
– Myönnytyspolitiikka on kriittinen poliittinen virhe. Minut valtaa väistämättä suuri suru, ettei historia opeta mitään, Jushtshenko sanoo.
– Tappaja tulee tappamaan. Sinä haluat elää. Mistä tappajan kanssa pitäisi oikein keskustella?