Jukka Tarkka: Itsenäisyyden elpymisaika. Aikalaiskronikka vuosilta 1990-2020 (Siltala 2022)
Tietokirjailija, entinen kansanedustaja, tohtori Jukka Tarkka sai aikalaiskronikkansa valmiiksi viime tammikuussa juuri ennen Venäjän massiivista hyökkäystä Ukrainaan. Osa kirjan ideasta katosi hyökkäyksen myötä, sillä kirja patistelee suomalaisia monin argumentein Natoon.
Venäjän hyökkäys muutti melkein yhdessä yössä suomalaisten Nato-vastaiset näkemykset Naton kannatukseksi.
Mutta vaikka Nato-paatos onkin nyt turhaa, tämä kirja kannattaa kyllä lukea muista syistä. Esimerkiksi Nato-osiosta selviää, että Suomi on viime vuosina lähentynyt puolustusliittoa todella nopeasti ja voimallisesti. Siksi ei ehkä olekaan ihme, että Putinin Venäjä ei ole ollut kovinkaan yllättynyt Suomen Nato-päätöksestä.
Kirja on monelta osin mielenkiintoista historiankirjoitusta, joskin useat asiat on kerrottu jo moneen kertaan aiemmin. Tarkka kertaa Neuvostoliiton romahduksen ja Baltian itsenäisytymisprosessin sekä Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Lisäksi hän pureutuu jälleen Ahvenanmaan asemaan ja analysoi Venäjän nykytilaa.
Kylmän sodan loppu
Merkittäväksi muutokseksi kylmän sodan lopun turvallisuuspolitiikassa Tarkka nostaa presidentti Mauno Koiviston johdolla syyskuussa 1990 tehdyn "Operaatio Paxin", jossa Pariisin rauhansopimusta tulkittiin Suomessä yksipuolisesti uudelleen. Tämän seurauksena Suomi irtautui erilaisista rauhansopimukseen kirjatuista Suomea rajoittavista sotilasartikloista.
Samalla todettiin, että YYA-sopimuksen maininnat Saksan mahdollisesta hyökkäävästä roolista ovat menettäneet merkityksensä. Tähän muuttuneeseen tulkintaan loppui kylmä sota ainakin Suomen osalta.
Eniten Tarkkaa kiehtoo se, että Suomi toimi tässä hankkeessa itsenäisesti ja omapäisesti. Nato-jäsenyyden tavoittelussa on jotain samaa eli ei lähdetä liikaa kyselemään lupia keneltäkään.
Tarkka Venäjä-analyysi
Tarkan kronikan Venäjä-analyysiä on mukava lukea, koska se on kirjoitettu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vaikka Tarkka ei pystynytkään ennustamaan hyökkäystä, hän analysoi varsin seikkaperäisen tarkasti Venäjän yhä yksinvaltaisemmaksi käynyttä kehitystä eli kehitystä, joka teki sodan mahdolliseksi.