Tim Marshall: Jaettu maapallo. Rajalinjoja, jotka kertovat miksi elämme muurien takana. (Suom. Tiina Ohinmaa). Atena. 2019. 306 s.
Fyysisiä muureja on rakennettu ja murskattu maailman sivu. Modernin ajan ehkä tunnetuin muuri, Berliinin muuri, rikottiin 1989. Se esti ihmisiä pääsemästä pois ’ihanneyhteiskunnasta’. Historia ei kuitenkaan päättynyt siihen.
Yleensä muureja nousee estämään ihmisten pääsy toiseen maahan tai alueelle. Näistä ratkaisuista pitävät erityisesti autoritääriset johtajat. Populistisia ’ihmeratkaisuja’, joita kerta toisensa jälkeen on onnistuttu kiertämään. Muureja kyllä pystyttävät muutkin.
Brittiläinen toimittaja, tietokirjailija Tim Marshall käy läpi tunnettuja ja vähemmän julkisuudessa näkyviä muureja ja aitoja eri puolilla maailmaa.
Kiinasta kirjoittaessaan hän ei kuitenkaan tartu tuhansia kilometrejä pitkään rakennelmaan Kiinan muuriin, vaan presidentti Xi Jinpingin yhä tiukempaan kontrolliin kansalaisistaan ja heidän mielipiteistään, Maon hengessä. Tässä keskeinen työkalu on digitalisaatio ja netin palomuuri.
On palomuuri ulkomaailmaan, ja sisäisiä palomuureja estämään kriittisten kansalaisten yhteistoiminta verkossa. Xi on ollut johtamassa maansa kyberstrategian päivittämistä, ja valvoo sen toteutumista.
Bangladeshin ja Intian erottaa pisin raja-aita
Aasiassa ei kaukana Kiinasta on maailman pisin raja-aita. Se on 4 000 kilometriä pitkä, ja kulkee Intian ja Bangladeshin välissä.
Bangladeshista on siirtynyt Intiaan miljoonia ihmisiä paremman elämän perässä. Rajaa ei kuitenkaan voi olla tarkastelematta ilman lähihistoriaa 1947 tapahtuneen Intian itsenäistymisen jälkeen. Samalla itsenäistyi Pakistan. Siitä puolestaan itsenäistyi verisesti Itä—Pakistan Bangladeshiksi 1971.
Kansalliset epäluulot eivät ole kadonneet, päinvastoin, ja Intian hindunationalistinen hallitus sanoo, että raja-aita on terroristien ja salakaupan torjumista varten. Käytännössä se estää siirtolaisuutta alueella, missä väestö kasvaa ja on köyhää.

