David van Reybrouck: Revolusi. Indonesia ja modernin maailman synty (Siltala 2023). 548 s. (Suom. Sanna van Leeuwen)
Karttapallo on seinäkarttaa parempi muun muassa siksi, että kädenkäänteessä planeettaamme voi katsoa mistä leveys- ja pituuspiirin suunnasta tahansa. Sekä maantieteellisesti että geopoliittisesti. Hups, Eurooppa ei olekaan enää suurmaanosa, eikä Suomi mittaansa mahtavampi.
Belgialaishistorioitsija David Van Reybrouckin Revolusi on kohteelleen, indonesialaisille ja Indonesialle, avoimen sympaattinen. Se on silti kerronnaltaan, historian avaamiseltaan ja vaikutukseltaan taidonnäyte – tour de force, kuten sanotaan.
Kirjan alaotsikko modernin maailman synnystä on liian mahtipontinen, koska modernia maailmaa on mahdotonta tarkkaan rajata.
Teos silti on suuri näkymä historialliseen muutokseen. Ja myös aikalaistodiste, sillä Van Reybrouck on haastatellut lukuisia Indonesian itsenäistymisvaiheeseen osallistuneita ihmisiä konfliktin monelta puolelta.
Jos on käsitys, että alankomaalaiset ovat kalvinistisen Pohjanmeren reunavaltion tyyppejä, jotka vuosisatoja taistelivat isoja katolisia vihollisia vastaan, ja ovat siksi perusasenteeltaan liberaaleja, kolonialismin historia kertoo toista.
Revolusi eli Vallankumous – eurooppalaisena perintönä – kertoo osaltaan, miksi Geert Wilders on suosittu.
Rasismi ja kulttuurinen ylenkatse ovat kulkeneet mukana kuin hollantilaiset kauppalaivat maailmalla. No, eivät tietenkään kaikki ole samasta kankaasta, mutta oli heitä, jotka viime tippaan ja muutoksille sokeina pitivät kiinni Kaakkois-Aasian saarien siirtomaastaan.
