Stefano Mancuso, Alessandra Viola: Loistavat kasvit. Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä? Aula & Co. 2017. 186 s.
Kypsä mango on maultaan ainakin tämän kirjoittajalle vertauskuvallisesti taivaasta.
Saamme mangosta sekä maun iloa että ravintoa. Mango tai muut hedelmät eivät kuitenkaan ole maapallolla ihmistä varten. Ne ovat olemassa, sellaisena kuin ne evoluution eri vaiheissa ovat, selviytyäkseen.
Hedelmät maistuvat hyvältä meille ja monelle muulle eläimelle siksi, että hedelmän liha suojelee siementä kunnes se on kypsä. Ja kun hedelmä on kypsä, sen syövä eläin kuljettaa siemenen mukanaan toisaalle, ja auttaa siten uuden hedelmän kasvamista siemenestä.
Tämän kirjan luettuaan ei enää puhu sairasvuoteella pysyvässä tajuttomuudessa makaavasta ihmisestä ”vihanneksena”. Sellainen on tietysti loukkaavaa potilasta kohtaan, mutta myös vihannesta vähättelevää. En vitsaile.
Aristoteles syypää
Pitkään kasveja on pidetty lähes kivikuntaan kuuluvina, koska ne ovat paikallaan pysyviä, ja ’kiitos’ tästä ajattelutavasta kuuluu antiikin Kreikan filosofille Aristoteleelle (384–322 eaa.). Aristoteleen määritelmän mukaan kasveilta puuttuu anima eli kyky liikkua, mikä erottaa elollisen elottomasta, Mancuso kertoo.
Hän on Firenzen yliopiston professori, kasvineurobiologiaksi kutsutun alan tienraivaajia. Viola on italialainen tiedetoimittaja.
Vaikka kasvien tutkimus on tällä alalla vasta ottamassa ensimmäisiä askeleitaan, kirja laittaa pohtimaan sekä omaa käsitystä kasveista (ja tämän käsityksen ihmiskeskeisestä filosofisesta perustasta), että lisää tiedollista ymmärrystä kasvimaailmasta.