Sami Kolamo: Jalkapallon kauneus. Aviador. 2021. 193 s.
Mistä puhumme, kun puhumme jalkapallosta? Tai mitä katsomme, tai teemme, kun koemme jalkapalloa?
Huippufutis on rahalla kuorrutettua ja muovitettua tasokasta draamaa stadionien aitioineen, katkarapuvoileipineen ja sampanjoineen. Lajin suurliigojen ja -turnausten tavallinen katsoja on se suurten massojen kuluttaja. Mutta hän on myös muuta.
Urheilututkija Sami Kolamon esseeteos liikkuu paljon huippujalkapallossa.
Vaikka eurojen haju leijailee mukana (jo stadioneiksikin kutsutut viihdekeskukset maksavat paljon), hän kirjoittaa kirjan nimen mukaisesti kauneudestakin, mutta myös lajin alkutaipaleen rumasta ja kovasta kilpailusta.
Spektaakkelin kokijoita lähellä tai etänä teknoalttariensa, tv-ruutujen ja mobiililaitteidensa, äärellä ei ole unohdettu.
Jalkapallon varhaiset vuosikymmenet Englannissa on klassinen aihe.
Siihen Kolamo etsii kurkistusaukkoa työläishenkisen luita rikkovan pelin sijaan ajatusta ja silmää miellyttävistä taktisista muutoksista ja sanoisinko eteläamerikkalaistyylisistä pelaajista, ”liukkaista kuin ankerias”.
Ja jos joku epäilee, etteivät englantilaispelaajat osaa tai halua harrastaa mannermaisia ’reilulle pelille’ vieraita eleitä, tuorein esimerkki rankkarin tuoneesta sukelluksesta EM-kisojen välieräottelussa Tanskaa vastaan muistuttaa todellisuudesta.

