Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirja-arvio: Naisten laji – kirja jalkapallosta

Julkaistu 08.06.2022 13:36
Toimittajan kuva
Janne Hopsu

janne.hopsu@mtv.fi

Johanna Ruohonen: Naisten laji. Kirja jalkapallosta. S&S. 2022. 384 s.

Mitä jos seuraavan kerran kun Torille!-huudot kiirivät pitkin Suomenniemeä, vauhdikkaimmat fanit kiipeäisivätkin Anne Mäkisen patsaalle?

Joo, tiedän. Ai kuka Anne Mäkinen…

Anne Mäkinen patsaansa ansaitsisi, eikä ehdotus suinkaan ole allekirjoittaneen. Sen teki hauskassa, analyyttisessä, raportoivassa, heittäytyvän fanittavassa, itseironisessa ja sopivan purevassa futiskirjassaan taidehistoriasta väitellyt futishullu Johanna Ruohonen.

Eräs suomalainen on valittu EM-jalkapallon lopputurnauksen parhaaksi pelaajaksi. Tuo eräs on Anne Mäkinen. Vuoden 2005 meriitti on vain osa hänen lukuisista saavutuksistaan.

Naisten futista seurannut ei voi olla unohtamatta Mäkistä, vaikka hän pelasi ”kauan” ennen Helmareita. Kentällä hänen pelaamisestaan huokui karisma, luotettava kuin vuori.  

Helmarit ovat Ruohosen kirjan keskeistä antia. Kymmenistä haastatelluista monet ovat pelanneet tai yhä pelaavat futista myös naisten maajoukkueessa. He pääsevät jo nauttimaan naisfutiksen suosiosta ja arvostuksesta, mutta hedelmät ovat yhä silti pienempiä kuin miehillä.

Futiskenttä on jotakuinkin tasainen, mitä nyt nurmi reunoilta kaartaa aavistuksen. Vertauskuvallisesti naiset ja tytöt pelaavat yhä jalkapalloa ylämäkeen. Ja vaikka mäki loivenee, jo loivennus on ollut kovan työn takana.

Samansuuruiset ottelukorvaukset maajoukkuetasolla eivät vielä tarkoita, että kaikki on nyt ok ja sampanjapullot auki tasa-arvolle. Ruohonen mainitsee esimerkiksi erotuomaroinnin.

Naisten ja tyttöjen otteluita tuomaroiville maksetaan pienempiä palkkioita. Käykää katsomassa palloliiton sivuilta. Erot ovat hillittömän niuhottavia, naurettavia ja loukkaavia. Mutta tyttöjenkin kausimaksut ovat toisaalta muhkeita.

Futaajat pohtivat haastatteluissa pelaamistaan ja olosuhteitaan. Naisten futishistoria on yhtä huonommissa puitteissa pelaamista, lähtien maajoukkuevarustuksesta (enää ei sentään pelata miesten lainavetimissä), pukukopeista, matkustamisesta, palkkioista, treeniajoista ja kentän kunnosta, ja tietenkin taukoamatonta vähättelyä….

Joka kerta, kun joku sanoo, että eteenpäin on menty, tekisi mieli poistaa varmistin, mutta ilmaisu on sopimaton vertauksenakin. Maailma on täynnä väkivaltaa. Onhan sitä menty, onneksi ja viimein.

Mutta kun jarru on päällä Suomi-futiksen huipulla. Ruohonen on jututtanut Palloliiton pääsihteeriä. Casagranden logiikka on lyömätön, ja se käytännössä vain lisää mies- ja naisfutiksen eroa.

Koska naisten jalkapallo tulee miehiä vuosikymmeniä jäljessä, ”sen täytyy antaa kasvaa pikku hiljaa eteenpäin”. Toisin päin kääntäen: kun miesten futis on vanhempaa, sille pitää antaa entistä enemmän vauhtia. Mitähän hittoa, kysyilen minäkin Ruohosen tavoin. Pikku hiljaa = tosijuttujen häiriötekijä.

Naisfutis (Korhonen pohtii kirjansa alussa tätä nimitystä) ei vielä elä tähtikulteista, vaikka Megan Rapinoe saattaa ensimmäinen supertähti olla. Harmi että brasilialainen Marta pelasi liian varhain. Ruohosen tavoin minäkin olen hänen faninsa. Ja Brasilian.

Niinpä suomalaisnaiset ovat täysjärkisiä, tervehenkisiä, itseironisia ja nauravat paljon, eikä mikään ole pois heidän ammattimaisuudestaan ja pelaamiseensa vakavasti suhtautumisestaan. Selväksi käy, että peliurat eivät ole olleet materiaalisesti rouvaksi elämistä.

On myös henkisesti vaativaa vaihtaa usein seuraa ja maata. Kirjaimellinen ruljanssi on pahimmillaan päätä ja mieltä huimaavaa.

Suomalaisia on liikkunut ja liikkuu paljon kansainvälisessä jalkapallossa. Harvalla puoliso tain partneri pääsee mukaan. Yksinäisyys vaanii heitäkin, loukkaantumisten, täysurpojen valmentajien (eivät toki kaikki), kovan kilpailun ja esimerkiksi syömishäiröihin johtavien paineiden lisäksi.    

Ruohosen kirja ei ole naisfutiksen ensyklopedia eikä historiikki tähän päivään asti. Suomalaisten lisäksi hän kirjoittaa naisten jalkapallon vaiheista ja sikäläisistä nimekkäistä pelaajista monessa maassa.

Menneisyyttä on kaukaakin, vaikka pelaaminen on joskus ollut vuosikymmeniä kiellettyä, Britanniasta lähtien. Naisten futis kun uhkasi olla niin suosittua, että se vihjaisi vievänsä miesten peleiltä katsojia ja pääsylipputuloja. Ja tietysti iankaikkiset selitykset siitä, että laji ei sovi naisvartalolle.

Mutta ah ihanaa, maailmassa on oikeudenmukaisuuttakin. Täysinäinen Nou Camp, pikkuisen pikkuisen alle 100 000 katsojaa, seurasi FC Barcelonan ja Real Madridin välistä ottelua jokunen kuukausi sitten. 

Ruohosen kirja kannat lukea myös siksi, että se on hauska. Hän on intohimoinen jalkapallon rakastaja, eikä vain katsomossa, tai kirjoittajana.

Se on myös merkittävä ja ohittamaton teos aikakautemme jalkapallosta, lähtien mimmiliigasta ja takavuosikymmenien pelaajien muisteloista tämän päivän usein hyvin koulutettuihin tai opiskeleviin huippupelaajiin.    

Ja lupaan osaltani antaa ropojani, jos Anne Mäkiselle nousee patsas.

Lisää aiheesta:

Kirja-arvio: Jalkapallo kuuluu Saksassa faneille – näin laji eroaa maassa muusta maailmastaKirja-arvio: Rahan syövyttämä jalkapalloKirja-arvio: Jalkapallon kauneudesta ja teknologiastaKirja-arvio: Valta urheilua sätkyttämässäKirja-arvio: Vallataan kenttä nyt, aina ja ensi kesänäKirja-arvio: Shefki Kuqi – asenteellinen reissumies
JalkapalloKirja-arviotMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Jalkapallo
  • 16:56
    Urheilu

    Erkka V. Lehtola syrjään

  • 15:16
    Futisprofeetat

    Futisprofeetat: Onko Matias Siltanen ylihypetetty talentti? "Maailma on täynnä laadukkaita peruspelaajia"

  • 13:22
    Veikkausliiga

    HJK:lta järeä reaktio häiriökäyttäytymiseen – fanipääty säppiin: "Eivät ole tervetulleita"

  • Eilen15:27
    Veikkausliiga

    Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kommentoi HJK-fanien hölmöilyjä: "Uhkaavalta tuntui"

  • Eilen13:52
    Veikkausliiga

    MTV Urheilun tiedot: HJK kiinnostunut Veikkausliigan huippuvalmentajasta – kilpailua Ruotsista