Kirja-arvio: Elämämme on tarinoita uskonnosta, rahasta, osakeyhtiöistä

Maailmankuulu Sapiens-kirja on nyt myös sarjakuvakirjana. Alkuperäisestä Sapiens - ihmisen lyhyt historia -tietokirjasta on siis tehty helppolukuinen ja varsinaista kirjaa viihdyttävämpi versio. 

Sapiens-kirjassa kerrotaan ihmiskunnan historia uudella tavalla. Sapiensit eli me ihmiset olimme alun perin vain yksi ihmislaji, sillä maapallolla oli muitakin homo-suvun edustajia. Vähitellen muut ihmislajit kuitenkin syrjäytyivät. Sapiens-kirja - siis sekä kirja että sarjakuvakirja - keskittyy kertomaan, mistä Homo sapiensin voittokulku mahtoi johtua. 

Tarinat ovat ihmisille tärkeitä

Yksi tärkeä tekijä nykyisin tuntemamme ihmislajin voittokulussa on Hararin mukaan ollut ihmisten kyky kommunikoida ja tehdä laajaa yhteistyötä. Kommunikointitaitojen takia ihmiset ovat olleet hyviä kertomaan tarnoita, joiden avulla yhteistyötä on puolestaan voinut tehdä yhä laajempien ihmisjoukkojen kanssa. Sen lisäksi, että Sapiensit ovat keksineet tarinoita, he ovat useimmiten myös uskoneet niihin. 

Tarinointikyky on mahdollistanut kertomukset myös sellaisista ilmiöistä, joita ei perinteisessä mielessä ole oikeastaan edes olemassa vaan ne ovat.... tarinoita. Uskomme siis vaikkapa rahaan, ihmisoikeuksiin, valtioihin, uskontoihin tai vaikkapa osakeyhtiöihin - Harari pitää näitä kaikkia tarinoina tai fiktiona.  Sarjakuvakirjassa näitä fiktioita esittelee itse Tohtori Fiktio punaisessa viitassaan. 

Osakeyhtiö-tarina oli merkittävä keksintö

Sarjakuvakirjassa otetaan esimerkiksi Peugeot-auto, ranskalainen automerkki, joka on Haririn mukaan enemmänkin tarina kuin vain auto. Peugeotin mallit ovat muuttuneet ja omistajat vahtuneet mutta silti pidämme Peugeotia yhtenä ja samana tuotteena. 

Tohtori Fiktio kertoo sarjakuvakirjassa Peugeotin perustajalle, että hänen yhtiössaan kyse on kollektiivisesta mielikuvituksen tuotteesta, jota lakimiehet kutsuvat "juridiseksi fiktioksi". Yhtiö on olemassa oikeushenkilönä, joka voi pitää pankkitilejä ja sen täytyy noudattaa lakeja ja maksaa veroja. Sitä vastaan voidaan nostaa kanne oikeudessa ja silti sitä ei varsinaisesti ole olemassa. Kaikenkaikkiaan kyse on fiktiivisestä hankkeesta nimeltään osakeyhtiö. 

Osakeyhtiö-tarinan keksiminen on ollut maailmanlaajuisesti mullistavaa ja vienyt taloutta eteenpäin. Esimerkiksi keskiajalla yritystoiminta oli vaarallista, sillä yrityksen omistaja oli henkilökohtaisesti vastuussa veloistaan ja joutui pahimmassa tapauksessa jopa myymään lapsensa velkojille.

Uskonto on yksi onnistunut tarina muiden joukossa

Tarinoita eli "sosiaalisia konstruktioita" on nykyisin kaikkialla. Yleinen tällainen sosiaalinen konstruktio on uskonto - keksitty tarina, jonka avulla ihmisiä pidetään herran nuhteessa. 

Hyvä esimerkki uskonnon eli tarinan voimasta ihmisiin on uskomus kuoleman jälkeisestä elämästä eräänlaisena palkintona hyvistä teoista. Apina ei kuuna päivänä antaisi toiselle banaania lupauksilla siitä, että kuoleman jälkeen hän saisi apinataivaassa lukuisan määrän banaaneja, jos antaisi kädessä pitämänsä banaanin kanssa-apinalleen. Ihminen voi kuitenkin elää hyvinkin askeettisesti, jotta saisi ihmisten itse keksimässä taivaassa palkintoja. 

Sarjakuvakirjassa ei juuri keskitytä uskontojen merkitykseen niin paljon kuin varsinaisessa kirjassa. Ehkä sarjakuvien lukijoiden uskonnollisia tunteita ei ole haluttu koetella yhtä paljon kuin alkuperäisessä tietokirjassa. 

Sarjakuvan keinoja olisi voinut hyödyntää enemmän

Sapiens-sarjakuvakirjassa ei ole käytetty kovinkaan paljon sarjakuvan mahdollisuuksia sanoman eteenpäinviemiseksi. Pääosin kirja onkin alkuperäisen kirjan tekstin kuvittamista - siis ihmiset puhuvat toisilleen ja selittävät ihmiskunnan ilmiöitä seminaareissa ja tapaamisissa. 

Toisaalta, kirjan sanoma on niin hieno ja perinteisiä käsityksiä muuttava, että on tietenkin hienoa, jos sarjakuvakirjan muodossa Sapien-kirjan sanoma saa jälleen lisää lukijoita.