Tiina Raevaara: Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like 2024)
Kaikki tietävät kuolevansa, mutta into elämän pitkittämiseen näyttää olevan hyvin yleistä.
Ei tarvitse lukea kuin iltapäivälehtien lööppejä ja tietää, että monet kuolemaan johtavat tavat, tottumukset, ruoat tai paheet johtavat meidät ennenaikaisesti hautaan.
Ennen eri uskonnot vakuuttivat, että kuoleman koittaessa on vielä jokin muukin mahdollisuus, mutta nykyisin uskontojen ote on vähentynyt. Yhä useampi ymmärtää, että kuolema on se viimeinen niitti, josta ei todellakaan ole enää paluuta.
Siispä kuolemaa pitää lykätä. Ja sitä varten on tiede!
Raevaara katsoo laajasti kuolemaa
Tiina RaevaaranIkuisen elämän lyhyt historia -kirja katsoo kuolemaa ja ikuisen maallisen elämän kaipuuta todella monesta suunnasta. Pääpaino on erilaisissa tieteen luomissa mahdollisuuksissa
Raevaara on itsekin tieteilijä. Hän on perinnöllisyystieteeseen erikoistunut biologi ja genetiikasta väitellyt filosofian tohtori, joka kirjoittaa tietokirjojen lisäksi romaaneja.
Kirjassa siteerataan laajasti erilaisia kuolemaa tai kuolemattomuutta käsiteleviä ajattelijoita ja tutkijoita, kerrotaan alan teorioista ja oppisuunnista, paneudutaan kuolemattomuuden historiaan ja toisaalta nykyteknologian saavutuksiin, kun ihmisten elinikää yritetään pidentää.
Oikeus elämään
Raevaara kertoo, että esimerkiksi historioitsija ja tietokirjailija Yuval Noah Harari muistuttaa kirjassaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, jossa todetaan, että ihmiskunnan tärkein arvo on oikeus elämään.
Niinpä koska kuolema rikkoo selvästi tätä oikeutta, kuolema on rikos ihmiskuntaa vastaan.
Ihmiskunta onkin ottanut kuoleman tosissaan ja pyrkii monin tavoin estämään väistämättömän.
Suomessa yleisimmät kuolinsyyt ovat verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja muistisairaudet ja kaikkia näitä tutkitaan kiivaasti, jotta kuolemat niihin vähenisivät.
Yleensä vain raha on ongelma, kun erilaisia lääketieteellisiä ongelmia yritetään ratkaista.
Rahamiehet ikuista elämää etsimässä
Raevaara toteaa, että kun elämää lähdetään pidentämään, monet todella rikkaat miehet ovat rahoineen innokkaasti rahoittamassa tutkimusta.
Kirjassa onkin useita esimerkkejä näistä rikkaista miehistä, jotka yrittävät siirtää kuolemaa tuonnemmaksi.
Yksi heistä on monialamiljonääri Peter Thiel, joka on sijoittanut miljoonia ikääntymistä tutkiviin startup-yrityksiin.
Thiel sanoi tv-haastattelussa, että "on ihmisiä, joiden mukaan kuolema on luonnollista ja vain osa elämää, mutta omasta mielestäni mikään ei ole kauempana totuudesta".
Amazonin entinen toimitusjohtaja Jeff Bezos, Oraclen perustaja Larry Ellison ja Metan Mark Zuckerberg ovat niinikään sijoittaneet rahaa pitkäikäisyyttä edistäviin tutkimuksiin.
Googlen teknisestä kehityksestä vastaava johtaja Ray Kurzveil saarnaa siitä, että ihmismieli pitäisi yhdistää tietokoneeseen.
Samaa yrittää Elon Muskin Neuralink-yritys, joka yrittää tehdä "aivokäyttöliittymää", jolla voisi ohjailla tietokonetta ajatuksen voimalla.
Pakastamalla ikuiseen elämään
Rikkaat miehet ovat myös edelläkävijöitä, kun puhutaan kuolleiden pakastamisesta.
Raevaaran kirjassa on mielenkiintoisia kuvauksia kryosäiliöissä typpinesteeseen pakastetuista ihmisistä, joiden suonissa ei virtaa veri vaan säilöntäaineet ja pakkasneste. Heidät on joskus tarkoitus herättää henkiin.
Tällaisia laitoksia on maailmalla tiettävästi neljä kappaletta, kaksi Yhdysvalloissa sekä laitokset Venäjällä ja Kiinassa.
Transhumanismi uskoo kuolemattomuuteen
Kuolemattomuuteen tähtäävä ajatussuunta on transhumanismi, jonka mukaan ihmiskunnan moraalinen velvollisuus on kuoleman poistaminen.
Tässä voi auttaa tiede ja teknologia, joiden avulla poistetaan ihmisen biologiset rajoitteet.
Ihmisiä siis parannellaan erilaisilla varaosilla ja lopulta ihminen ja kone olisivat ehkäpä sulautuneet yhteen.
Transhumanismia on arvosteltu katteettomista lupauksista ja toteutumattomista visioista.
Pakkomielle kuolemattomuudesta
Vaikka tutkimuksista selviää, että monikaan ei halua elää ikuisesti, muutama lisävuosi tai vuosikymmen sopisi aika monelle. Myös terveet viimeiset vuodet ovat monille tärkeitä.
Tämä sopii kaupallisille toimijoille. Lehdet kertovat vähän väliä, mikä ruokavalio tai liikuntamuoto erityisesti pidentää elinikää.
Hyvinvointiala on kaupallisesti merkittävä bisnes ja hyvinvointitrendit seurattuja aiheita.
Raevaara kritisoi, kuinka hyvinvointiala etsii tieteestä yksittäisiä asioita, joita sitten pyritään hyödyntämään kaupallisesti. Myydään lisäravinteita, joiden nauttimiseen ei kuitenkaan löydy lopulta selkeää tieteellistä perustetta.
Pitkän elämän muotitermit vaihtuvat säännöllisesti
Viime vuosikymmenten tutkimusmaailmasta on nostettu julkisuudessa esille esimerkiksi matala-asteinen tulehdus, antioksidantit ja telemeerit.
Yleisiä käsitteitä eliniän pidentämisessä ovat myös kantasolut ja kloonaus.
Kloonauksella tarkoitetaan sitä, että ihminen hyödyntää itsestään tehdystä klooni-ihmisestä varaosia.
Kloonaus herättää luonnollisesti paljon eettisiä kysymyksiä. Raevaaran mukaan tiedemaailmassa etiikka on kuitenkin eristetty omaksi tieteenalakseen.
Raevaara kertoo, että kun hän itse väitteli 26-vuotiaana perinnöllisyystieteestä tohtoriksi, hän ei opiskellut tuntiakaan tieteen etiikkaa.
Opintoihin kuuluneilla luennoilla ei pohdittu vaikkapa ihmisen kloonaamisen moraalia. Sen sijaan pohdittiin paljon, kuinka tekniikka mahdollistaisi kloonauksen.
Mitä oikein haluamme?
Raevaara kysyy, miksi elinikää olisi pidennettävä tai onko se edes tavoiteltava asia. Mitä yksinkertaisesti tekisimme, kun olisimme vaikkapa 120-vuotiaita?
Toisaalta voi kysyä, eikö ole mukavaa, että nykyihminen elää pidempään kuin ihmiset vaikkapa sata vuotta sitten.
Iän pidennyksessä ovat auttaneet parempi ruoka, keventynyt työtaakka ja kehittynyt lääketiede. Tosin geeneillemme emme voi toistaiseksi mitään.
Ovatko yritykset elämän pidentämiseen sitten vain tekninen kysymys? Miten pitäisi suhtautua eutanasiaan, itsemurhiin ja onnettomuuksiin.
Tulevaisuutta rakentamassa
Raevaaran mukaan ihmiskunnan suurin haaste on yhteisen ihanteen luominen tulevaisuudesta.
Ihmiskunnan kenties merkittävimpien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon faktoista kiistellään ja toimenpiteiden merkitystä puolestaan liioitellaan.
Niinpä jos ihminen haluaa elää pitkään, tuo käytettävissä oleva aika pitäisi hyödyntää ihmiskunnan pelastamiseen, kaiken rikki menneen korjaamiseen, Raevaara sanoo ja ajatukseen on kyllä helppo yhtyä.
