Kirja-arvio: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa

Bregman etsi ja hieman yllättäen myös löysi tosielämän tapahtuman, jossa nuorukaiset oikeasti ajautuivat autiolle saarelle pitkäksi aikaa. Bregman sai selville, että ainakaan tämä todellisuuden poikajoukkio ei muuttunut toisiaan tappaviksi villeiksi vaan päin vastoin pojat olivat erittäin järjestelmällisiä ja ottivat toiset hyvin huomioon.

Pahuutta todistelevat tutkimukset uudessa valossa

Bregman käy läpi lukuisan määrän historiallisia ja nykypäivän tapahtumia, joilla on pyritty todistelemaan, että ihmiset ovat enemmän tai vähemmän pahoja oman edun tavoittelijoita. Bregman on toista mieltä. Esimerkiksi New Orleansissa  hirmumyrsky Katrinan tapauksessa paikalliset ihmiset eivät olleetkaan ryöstelijöitä vaan pääasiassa toisiaan auttavia hyväntahtoisia ihmisiä. Bregmanin mukaan tiedotusvälineet antoivat tilanteesta aivan väärän kuvan. 

Bregman arvostelee lukuisia kuuluisia psykologisia koeasetelmia, joiden tulokset eivät ehkä osoitakaan ihmisten pahuutta vaikka niin olemme vuosikymmeniä luulleet. 

Esimerkiksi Stanley Milgram teki sähköiskukoneeseen perustuneen testin, jossa koehenkilön piti antaa sähköiskuja sermin takana olevalle "opiskelijalle". Testin tarkoitus oli osoittaa, kuinka kuuliaisesti ihmiset antavat jopa lähes tappavia sähköiskuja, jos heitä käsketään tekemään niin. Todellisuudessa moni ei halunnut antaa liian kovia sähköiskuja ja moni myös kieltäytyi käskyistä huolimatta. 

Uutiset antavat ihmisille kuvan pahuudesta

Kirjassa kritisoidaan myös mediaa ja etenkin uutismediaa, joka antaa maailmasta yksipuolisen ja yleensä negatiivisen kuvan. Yleensähän juuri poikkeamat totutusta kuten onnettomuudet ja katastrofit ovat uutisia. Juuri uutiset antavat ihmisille kuvan, että maailma on paha paikka ja usein myös uutisten kuvaamat ihmiset ovat pahoja: kriminaaleja, diktaattoreita ja ahdistelijoita. 

Niinpä kun ihmisiltä on kysytty, uskovatko he maailman menevän parempaan vai huonompaan suuntaan, tutkimusten mukaan valtaosa maailman ihmisistä sanoo suunnan olevan huono. 

Bregman muistuttaa, että lukuisien selvitysten ja tilastojen mukaan elämme kuitenkin paremmin kuin koskaan aiemmin. Tauteja on vähemmän, ihmisten varallisuus on kasvanut, elämme pitempään ja elämämme on lähes kaikilla mittareilla parempaa kuin menneinä vuosikymmeninä – eikä tämä koske vain rikasta länttä. 

Hyvyyteen vastataan yleensä hyvyydellä

"Hyvän historian" viimeisessä luvussa Bregman antaa self-help-vinkkejä ihmisille. Aika poikkeuksellista historiankirjassa. Vinkkien pääsanoma on korostaa lukijoille, että ihmisten kannattaa uskoa toisten ihmisten hyvyyteen. Hyvyyteen kun vastataan yleensä myös hyvyydellä. Hyvää jakamalla ihmisten välinen luottamus lisääntyy. Bregman myös sanoo, että ihmisten pitäisi yrittää ymmärtää toisia, vaikka se menisi yli ymmärryksen. 

Hyvän historia on erikoinen opus. Se ikään kuin muuttaa menneisyyden, siis historian, aivan toisenlaiseksi kuin mihin olemme tottuneet. Hyvän historia on hyvää luettavaa hyville ihmisille mutta sopii tämä kirja kyynikoillekin ja muille, jotka näkevät vain pahuutta ympärillään. 

• 27.11.19:48
  Finlandia-palkinto

  Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle – "Vi****s on voimakas moottori"
• 23.11.18:55
  Puola

  Uutuuskirja Suomesta ja Puolasta palauttaa mieliin maukkaan esimerkin suomettuneisuudesta
• 23.11.08:28
  Historia

  Kirja-arvio: Näin lännestä tuli länsi – itä otti toisen suunnan
• 9.11.20:00
  Propaganda

  Totuudella ei voi taistella valheita vastaan: Euroopassa totutellaan taas propagandaan ja valeuutisiin
• 26.10.19:56
  Venäjä

  Venäjä-tietokirjat ennustavat Putinin pysyvän vallassa – jos jokin muuttuu, niin sitten "nopeasti ja yllättäen"
• Lataa lisää