Innokkaimmat Game of Thrones -fanit heräävät aamuneljäksi ruudun ääreen – päättyvä hittisarja on vienyt fantasiaa realistisempaan suuntaan

– Huolella suunniteltu kokonainen fantasiamaailma eri heimoineen, valtakuntineen, historia ja kielet, on valtavan merkityksellinen, arvioi tutkija Tanja Välisalo Jyväskylän yliopistosta.

Laaja hahmovalikoima taas antaa eri yleisöille mahdollisuuden löytää hahmoja, jotka puhuttelevat itseä jollain tavalla.

Sarjan vastaanottoa tutkinut Välisalo kuitenkin korostaa, ettei suosiolle voi sanoa yhtä ainoaa syytä. Hän itse arvioi, että GoT:ssa näkyvät sen "poikkeukselliset tuotantoarvot" eli tekemiseen on käytetty tavallista enemmän rahaa. Taustalla on myös 2000-luvun fantasiagenren nousu, joka näkyi esimerkiksi Taru sormusten herrasta- ja Harry Potter -elokuvien suosiona.

Myös Game of Thronesin suomalaisfanien Facebook-ryhmän ylläpitäjä, kirjailija Mike Pohjola kehuu sarjan alkukausia.

– Ylipäätään suuri suosio lähti siitä, että varsinkin kaudet 1–4 olivat aivan käsittämättömän hyvin tehtyä, hyvin käsikirjoitettua ja hyvin näyteltyä fantasiaa, mitä televisiossa ei ole koskaan aiemmin nähty, ja se oli vielä aikuisille.

Hän arvioi, että viitisentoista vuotta sitten fantasiagenrestä innostuneet ovat nyt aikuisia, jotka kaipaavat muutakin kuin tiukkaa jakoa hyvään ja pahaan. GoT on tarjonnut harmaan sävyjä ja aikuisia teemoja.

– Sitten on se yllätyksellisyys. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraava jakso tuo tullessaan. Se on varmasti yksi iso osa tässä, jatkaa puolestaan suoratoistopalvelu HBO Nordicin pr- ja markkinointijohtaja Nina Palmroos.

"Suomessa yhä kasvava fanikunta"

HBO Nordic ei julkista maakohtaisia yksittäisten sarjojen katsojalukuja. Palmroos kuitenkin kertoo, GoT on heillä tällä haavaa ykkössarja ja myös sarjaan liittyvät lisäohjelmat ovat suosittuja.

– Game of Thrones on maailmanlaajuisestikin omaa luokkaansa. Suomessa sillä on erittäin iso ja yhä kasvava fanikunta.

GoT tulee katsottavaksi kaikissa esitysmaissa samaan aikaan, kun se saa ensi-iltansa Yhdysvalloissa. Suomessa kello on silloin neljä aamulla.

– Monet heräävät aamulla kello neljä sitä katsomaan tai ainakin ennen kuin lähtevät töihin. Varmasti suurin osa jättää katsomisen iltaan töistä palattuaan, mutta kyllä ihan selvästi nähdään palvelumme käyttötiedoissa, että kyllä siellä on faneja odottamassa jo heti aamulla, Palmroos sanoo.

Viimeisen eli kahdeksannen kauden aloitusta katseli maailmanlaajuisesti yhteensä 17,4 miljoonaa katsojaa. Kahdeksannen kauden alkaessa seitsemännen kauden jaksojen katsojaluvut olivat keskimäärin 32,8 miljoonaa.

Vertauskuvia todellisuudesta

Tutkimuksessa Game of Thronesin katsojista tunnistettiin erilaisia ryhmiä. Näitä ovat fantasiasta ylipäätään kiinnostuneet, historiallisen draaman ystävät sekä erilaiset rooli- tai lautapelipelaajat.

– Sarjasta on ehkä onnistuttu tekemään hybridi. GoT on selkeästi fantasian teos, mutta sitten se erkaantuu J.R.R. Tolkienin klassisesta fantasiasta (high fantasy) ja menee vähän realistisempaan ja aika paljon verisempään suuntaan tavalla, mikä muistuttaa historiallista draamaa ja ammentaa myös pelimaailmoista, Välisalo sanoo.

Vastausten perusteella fantasiaa käytetään esimerkiksi mielikuvituksen rikastamiseen ja eskapismiin, eli sen avulla paetaan todellisuutta. Silti tutkijan yllätti se, kuinka moni näki fantasian mahdollisuutena käsitellä todellisen maailman ongelmia.

– Kiistat, taistelut ja äärimmäisen dramaattiset tapahtumat sarjassa nähtiin vertauskuvina tai vastineina sille, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu tai voi tapahtua. Ne nähtiin myös uhkakuvina siitä, että mitä voi tapahtua, jos emme pidä varaamme.

Toisaalta fantasia voidaan nähdä mahdollisuutena pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toivona siitä, että pienikin ihminen voi pystyä vaikuttamaan asioihin.

Myös Pohjola arvioi, että GoT:n keskeinen teema uhkaavasta talvesta eli kuolleiden armeijasta resonoi nykypäivän ilmastonmuutoskeskusteluun.

– Tämän ovat tietysti tekijätkin tajunneet ja sitä ruokkineetkin. Viime kaudella ja osin tälläkin kaudella keskeinen kysymys on ollut, kykeneekö Westeros eli ihmiskunta yhdistymään kamppaillakseen tätä lähestyvää talvea eli ilmastonmuutosta vastaan.

– Siinä ollaan jo lähellä allegoriaa, että kuinka paljon siinä puhutaan tämän päivän ongelmista.

Ylsi kahvipöytäkeskusteluihin

Mediatutkimuksen kannalta GoT:n nouseminen ilmiöksi on merkittävää, koska yleisesti on ajateltu, että nykyisin eletään "pirstaloituneiden mediayleisöjen aikakautta". Katsojat voivat siis valita lukemattomista vaihtoehdoista. Kun aiemmin ei ollut internetiä ja televisiossakin oli vain kaksi kanavaa, oli ihan tavallista keskustella Peyton Placesta tai Kauniista ja rohkeista työpaikan kahvipöydässä.

– Vaikka me nyt elämme paljon pirstaloituneemmassa mediamaailmassa ja on kyse striimatusta sisällöstä, niin sieltä on kuitenkin pystynyt nousemaan tällainen teos samankaltaiseen rooliin, Välisalo arvioi.

Tutkimuksesta selvisi myös, että moni GoT:n katsojista ei ole lukenut kirjailija George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu -kirjoja, joihin sarja perustuu. Silti näistäkin vastaajista osa pitää tv-sarjaa sen vuoksi erityisen hyvänä, että sarjan taustalla on kirjailija.

– Minusta on kiinnostavaa, että se kirjailijan hahmo nähdään jonkinlaisena sarjan laadun takaajana, vaikka katsoja ei olisi itse kirjoja lukenutkaan, Välisalo sanoo.

– Sen näkee Harry Pottereissakin, että siinä faniudessa kirjailijan hahmo nousee samalla tavalla merkityksellisten fiktiivisten hahmojen asemaan kuin nämä varsinaiset fiktiiviset hahmotkin.