Martina Haag: Olin niin varma meistä (Atena 2017)
Maailma on täynnä rakkaustarinoita: kuumia ja kiihkeitä tarinoita toiseen ihmiseen rakastumisesta, huumaavan onnen tunnen kuvailua. Sen sijaan avioeroista on vähemmän tarinoita vaikka tunnemyrsky voi olla erossa ihmiselle jopa suurempi kuin rakastumisessa.
"Avioitumisen riemu ei ole missään suhteessa siihen, miten pahalta tuntuu erota. Jos ajatellaan, että ihminen on kymmenen yksikköä iloinen mennessään naimisiin (ja minä totisesti olin todella iloinen), eroamisesta koituva suru on suuruudeltaan 5000 yksikköä. Ainakin jätetylle osapuolelle."
Ruotsalaisen Martina Haagin kirjassa kuvattu avioero ei ole räiskyvä vaan pohjoismaalaisen rauhallinen, jopa lakoninen. Hirveästi ei huudeta eikä astioita heitellä.
Nainen alkaa pienien merkkien saattelemana epäillä miestään ja vähitellen sivusuhde paljastuu. Tilanteen paljastuttua mies haluaa eron eikä entinen elämä enää palaa.
Martina Haag osaa kuvailla nerokkaasti naisen ajatuksia, tuskaa ja kärsimystä. Miestään edelleen rakastava nainen on kuin olisi menettänyt aviomiehen ja lastensa isän lisäksi koko elämänsä perustukset.
Koska kyse on julkkispariskunnasta (kirjailija ja tv-toimittaja), ero on iltapäivälehtien lööpeissä. Tuska moninkertaistuu.
Ratkaisuksi tähän kaikkeen jätetty nainen lähtee kolmeksi viikoksi pohjoiseen autiotuvan vahdiksi. Siellä hän yrittää selvittää ajatuksiaan ja kirjoittaa kirjaansa, jossa kertoo eroahdistuksestaan. Muutakin kirjassa toki tapahtuu. Erittäin suositeltava lukunautinto eron kokeneille tai sitä odotteleville.