Kiljunen: Suomi joutuu pohtimaan liittoutumattomuuttaan

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi joutuu ensi syksyn puolustusselonteossa harkitsemaan luopumista nykyisen kaltaisesta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Näin arvioi kansanedustaja Kimmo Kiljunen, joka oli Suomen edustaja EU:n uutta perussopimusta valmistelleen konventin puolustusvaliokunnassa.

    EU

    Suomi hyppäsi myös sotilaallisesti uuteen ruutuun, kun hyväksyimme EU:n puolustusyhteistyön laajentamisen. Sotilasliittoa EU:sta ei vielä olla tekemässä, mutta jo suunniteltu laaja turvallisuusyhteistyö nakertaa Suomen nykyisenkaltaista sotilaallista liittoutumattomuutta. Näin arvioi kansanedustaja Kimmo Kiljunen, jonka EU:n perussopimuksen valmistelua käsittelevä kirja julkaistiin tänään.

    - Minun arvioni on se, että jos perustuslaki tulee tuossa muodossa voimaan, kuin se nyt näyttää tulevan, niin sotilaallisen liittoutumattomuuden käsite meillä liudentuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita liittymistä sotilasliittoon, koska EU ei ole sotilasliitto, vaan laaja turvallisuusyhteisö, sanoo Kiljunen.

    Liittoutumattomuus-sanataiteilun lisäksi ensi syksyn puolustusselonteossa jouduttaneen pohtimaan myös rauhanturvalain muutosta. Nykyinen laki kieltää rauhaan pakottamisen.

    - Nimenomaan tätä rauhaan pakottamisen termiä joudumme ehkä arvioimaan, koska tämä kriisinhallintayhteistyö on joka tapauksessa kehittymässä siihen suuntaan, että myöskin ns. järeämpiä toimia mahdollisesti joudutaan käyttämään, silloin kun sille on olemassa YK:n valtakirja, Kiljunen toteaa.

    YK:n valtakirja eli käytännössä turvaneuvoston antama lupa on nykyisen rauhanturvalain mukaan edellytys Suomen osallistumiselle minkäänlaiseen kriisinhallintaan. Pelkkä EU:n päätös ei siis Suomelle riitä. YK:ssa kuitenkin esimerkiksi Venäjä yksin voi estää rauhanpakottamistoimet jopa EU:n omilla lähialueilla, mistä entinen Jugoslavia on hyvä esimerkki. Siksi Suomikin joutuu harkitsemaan uudelleen vaatimustaan YK-mandaatista. Varmaa kuitenkin on, että asiasta syntyy ankara poliittinen kiista jo hallituksessa, ja viimeistään eduskunnassa.

    (MTV3)

    (Seitsemän uutiset 24.02.2004)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •