Kiinan tiedustelutoimintaa tutkineen Matthew Brazilin mukaan Kiinan kiihtyvää vihollisjahtia selittää pitkälti vallan keskittyminen jälleen yhdelle ihmiselle.
Jo toistamiseen tänä vuonna maailmalla on ihmetelty, miksi kiinalainen ministeri on kadonnut kuin maan nielemänä. Kun puolustusministeri Li Shangfu on elokuun lopun jälkeen jättänyt suunniteltuja tapaamisia väliin terveyssyihin vedoten, kuulostaa se kuin toisinnolta siitä, miten sittemmin syrjäytetyn ulkoministerin Qin Gangin katoamista julkisuudesta selitettiin Kiinan valtiojohdossa kesällä.
Virallinen Kiina ei ole paljastanut tietoja ministerien kohtaloista, mutta esimerkiksi Wall Street Journalin lähteiden mukaan puolustusministeri Li olisi korruptiotutkinnan kohteena. Korruptiotutkintaa on käytetty presidentti Xi Jinpingin Kiinassa myös poliittisten vastustajien syöksemiseen vallasta.
Kiinan ulkoministeri on erotettu – katosi julkisuudesta kuukausi sitten
Kommunistisen puolueen johtama Kiina on kulkenut historiassaan heiluriliikettä, jossa hallinnon kehittäminen törmää aika ajoin poliittiseen kampanjaan, jolla Kiina järjestää yhteiskuntansa rivejä suoriksi. Xi Jinpingin valtakaudella suunta on taas kulkenut kohti epäluulojen aikaa, sanoo Kiinan tiedusteluun erikoistunut yhdysvaltalaistutkija Matthew Brazil. Hän on entinen armeijaupseeri ja diplomaatti, joka toimii nykyään tutkimustehtävissä Jamestown Foundationissa ja BluePath Labsissa.
– Kommunistinen puolue on keskittänyt voimaansa todellisiin ja keksittyihin vihollisiin ainakin vuodesta 1927 lähtien, jolloin nuori puolue melkein tuli hävitetyksi poliittisen vihollisen Kuomintangin toimesta, Brazil avaa.
– Puolue vie vihollisjahdin jatkuvasti liian pitkälle ja vainoaa syyttömiä. Samalla puolueella on aina ollut syytä huoleen, sillä suuri joukko ihmisiä ei pidä siitä.
Ministerien lisäksi myös Kiinan turvallisuuskoneistossa pakkaa on hiljattain sekoitettu, kun Kiina ilmoitti elokuun alussa, että maan ydinasearsenaalista vastaavan Kansan vapautusarmeijan strategisten ohjusjoukkojen johdossa tapahtuu vaihdoksia. South China Morning Post uutisoi sotilaslähteisiin nojaten, että ohjusjoukkojen johtoa olisi asetettu korruptiotutkintaan.
Totaalinen kontrolli
Brazilin mukaan pääsyy Kiinassa kiihtyneelle vihollisjahdille löytyy siitä, että puolue, turvallisuuskoneisto ja sotilasvoimat ovat päätyneet yhden miehen, Xi Jinpingin, lähes totaalisen kontrollin alle.
Ennen Xin valtakaudella tapahtuneita muutoksia kommunistinen puolue oli muutaman vuosikymmenen ajan kehittynyt kohti hajautetumman johtamisen mallia. Hajautetulla johtamisen mallilla pyrittiin välttämään totaalista valtaa käyttäneen Mao Zedongin ajan ylilyönnit, joiksi voidaan lukea muiden muassa laajat poliittiset puhdistukset. Myös Maon hallintoa palvellut Xi Jinpingin isä tuli syöstyksi vallasta Kiinan edellisen vainoharhakauden aikana.
Brazil arvelee, ettei Pekingissä nyt kasvava vainoharhaisuus ole tavoittanut ääriasentoaan.
– Tilanne voi käydä vielä hankalammaksi ennen kuin se paranee.
Uhka kansalliselle turvallisuudelle?
Joissakin tapauksissa Kiinan valtiojohdon epäluuloille voi myös löytyä kate. Brazil epäilee, että entisen ulkoministeri Qinin ministerikausi jäi ennätyksellisen lyhyeksi, koska hänestä tuli – tai ainakin uskottiin tulleen – uhka Kiinan kansalliselle turvallisuudelle.
Presidentti Xin alaisuudessa Qin kohosi vuonna 2021 Yhdysvaltain-suurlähettilääksi ja tästä vain reilun vuoden kuluttua ulkoministeriksi. Eräs spekulaatio tapauksen ympärillä on, että Qinillä olisi suurlähettiläsaikanaan ollut avioliiton ulkopuolinen suhde Yhdysvalloissa. Wall Street Journalin lähteiden mukaan juuri salasuhde olisi syössyt Qinin Kiinan ulkoasiain hoidosta.
Brazil arvioi, että Qinin suhdesoppa on voinut johtaa siihen, että hän on saanut yhteydenoton Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta tai liittovaltion poliisilta FBI:lta.
– Jos CIA ei rekrytoinut häntä, niin mitä hittoa se teki? Veronmaksajana olisin pettynyt, jos CIA tai FBI eivät olisi kiinnittäneet huomiota Qinin toimintaan. Tavallisesti tällaisissa tilanteissa saa tiedustelupalvelut peräänsä, Brazil sanoo mutta korostaa, ettei hänellä ole ensikäden tietoa tapahtuneesta.
Kulmakivenä puolueen selviytyminen
Korkea-arvoisten virkamiesten kurimus on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä Brazilin mukaan Kiinassa valtionjohto näkee vihollisia kaikkialla. Kiinassa sisäisen turvallisuuden koneisto ja omiin kansalaisiin ulotettu tiedustelu ovat jo vuosia nielleet esimerkiksi enemmän rahaa kuin mitä Kiinan armeijalle on osoitettu. Tämä kielii siitä, että Kiina näkee turvallisuusuhkien olevan ennen kaikkea rajojensa sisällä.
Turvallisuuden kulmakivinä ovat maata johtavan kommunistisen puolueen valta-aseman varjelu ja valta-asemaa haastavan kumouksellisuuden torjuminen. Brazilin mukaan kansalaisiin käytetään valvonnan keinoja, jotka ylittävät jopa dystopiasarja Black Mirrorin mielikuvituksen.
Puhelimien jäljitys, kaikkialla läsnä oleva kameravalvonta, valtavat datapankit ja nämä kaikki yhteen kytkevä tekoäly on luonut järjestelmän, jossa ketä tahansa voidaan seurata minne tahansa.
Tiedustelututkijan mukaan erityisen valvonnan kohteena Kiinassa ovat historiassaan hallintoa vastaan kapinoineiden vähemmistöjen edustajat, demokratia-aktivistit ja Falun Gong -liikkeen jäsenet.
Omat vakoojat heitteillä
Jos Kiina ei luota omiin kansalaisiinsa, ei se myöskään luota omiin vakoojiinsa. Brazilin mukaan kiinalaisvakoojat työskentelevät usein pareina, jossa molemmat samalla valvovat toisiaan.
Kiina ei myöskään myönnä vakoilevansa, minkä vuoksi kiinni jääneet Kiinan lukuun vakoilleet ovatkin jääneet oman onnensa nojaan ja saaneet pitkiä vankeustuomioita.
– Kiinan pitkään ylläpitämä linjaan kuuluu vakoilun kiistäminen, mikä on johtanut siihen, ettei se vaihda kiinni jääneitä vakoojiaan muiden maiden kanssa. Jos he vaihtaisivat vakoojia, he tulisivat samalla myöntäneeksi vakoilleensa, Brazil sanoo.
Tiedustelututkijan mukaan Kiina käyttää maailmalla sekä tavanomaisia että epätavanomaisia vakoilun keinoja. Diplomaattipeitteen turvin vakoilu tai esimerkiksi tiedustelu-upseerin työskentely uutisorganisaatiossa muistuttavat keinoja, joita tavataan maailmalla laajemminkin. Kiinalaisena erikoisuutena Brazil mainitsee Kiinan yrityksille myöntämät "tietojenkalasteluvaltuudet".
– Ulkomailla toimivien kiinalaisyritysten vakoilutoimintaa ei tulkita Kiinassa laittomaksi, vaan ymmärryksemme mukaan siihen jopa kannustetaan. Tämä koskee valtionyritysten lisäksi myös yksityisiä yrityksiä.
Suomen teknologia kiinnostaa
Eräs tunnetuimmista Kiinan teollisuusvakoilutapauksista sai päätöksensä viime vuonna, kun Yhdysvalloissa tuomioistuin luki 20 vuoden vankeustuomion kiinalaisvakooja Xu Yanjunille. Oikeus totesi Xun johtaneen vuosia jatkunutta vakoiluoperaatiota, jossa kiinalaiset hankkivat tietoa ilmailualan suuryhtiöiden, yhdysvaltalaisen GE Aviationin ja ranskalaisen Safran Groupin, teknologioista.
Xu Yanjun käytti yhtenä peiteorganisaationaan Jiangsun tiede- ja teknologiayhdistystä, jolla on ollut myös Suomeen kohdistunutta toimintaa. Yhdistys maksoi vuonna 2017 silloisen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon (ps.) ja kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) vienninedistämismatkan Kiinaan.
Kiina on myös Suomelle Venäjän ohella merkittävin tiedustelu-uhka, suojelupoliisi on kertonut. Brazil arvioi Suomen kiinnostavan Kiinaa ennen kaikkea korkean teknologian maana. Hän myös katsoo, että Kiina voi pyrkiä saamaan tietoja halveksumastaan sotilasliitto Natosta tuoreen jäsenmaan kautta.