Ilmatieteenlaitos vaitonainen tutkijan pidätyksestä Kiinassa – muun muassa ikiroutaa tutkinutta Wang Zhania syytetään valtion vastaisesta toiminnasta

Wangia epäillään valtion vastaisesta toiminnasta, josta voi saada jopa kymmenen vuoden tuomion. Tällainen epäily on voinut aiemmin liittyä esimerkiksi siihen, että epäilty henkilö kritisoinut Kiinan hallintoa julkisesti. Wang on Kiinan kansalainen.

Wang otettiin kiinni 15. lokakuuta, kun hän palasi Kiinaan. Tutkija on ollut vangittuna siitä saakka Liaoningissa Kiinan koillisosassa.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvän ansioluettelon mukaan Wang on tutkinut muun muassa ikiroutaa ja eteläisen valtameren ilmastoasioita. Tohtoriksi Wang on väitellyt Monashin yliopistosta Australiasta vuonna 2016.

Ilmatieteen laitoksen tohtoritutkijana hän aloitti helmikuussa 2019. Sitä ennen hän on työskennellyt Yonsein yliopistossa Etelä-Koreassa vuosina 2016–2018 ja Dalianin luonnonhistoriallisessa museossa Kiinassa vuosina 2011–2012.

Ilmatieteen laitos niukkasanainen

Ilmatieteen laitoksen hallintojohtaja Marko Viljanen kertoi STT:lle olevansa tietoinen Wangin pidätyksestä.

– Valitettavasti meillä ei ole sen enempää tietoa, mitä on julkisuudessa ollut esillä. Olemme tietoisia tästä tapauksesta, mutta ei meillä ole edes sellaista tietoa, että pystyisimme vahvistamaan asian, Viljanen sanoi.

Viljanen ei myöskään osannut sanoa, koska Ilmatieteen laitos on ollut edellisen kerran yhteydessä Wangiin.

– Hän on normaalisti ollut meillä töissä, ja sen myötä olemme pitäneet yhteyttä. Yhteydenpito riippuu aina ihmisestä ja työtehtävästä, mutta yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita emme voi kommentoida, Viljanen jatkaa.

Wangin pidätyksestä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

STT on tavoitellut Kiinan Helsingin suurlähetystöä pidätyksen tiimoilta. Suurlähetystöstä vastattiin sähköpostilla, ettei heillä ole tällä hetkellä tietoja annettavaksi.

Ulkomaiden kansalaisia pidätetty myös Hongkongiin liittyen

Toisinajattelijoiden ja Manner-Kiinaa kritisoivien tai vastustavien pidätykset ovat suhteellisen yleisiä Kiinassa.

BBC kertoi viikonloppuna, että esimerkiksi Hongkongin kesällä alkaneissa mielenosoituksissa on tehty yli 6 000 pidätystä sekä ammuttu noin 16 000 kyynelkaasupanosta ja noin 10 000 kumiluotia. Myös ulkomaan kansalaisia on pidätetty mielenilmauksien vuoksi.

Kiina on BBC:n mukaan syyttänyt ulkomaita erityishallintoalueen tilanteeseen puuttumisesta. Kiinan valtion uutistoimisto Xinhua on syyttänyt mielenosoittajia siitä, että he ovat salaliitosta ulkomaisten voimien kanssa. Xinhuan mukaan mielenosoittajien takana olevat poliitikot ovat Kiina-vastaisia ja haluavat pilata Hongkongin poliittisten etujen toivossa.

Hongkongin brittikonsulaatin entinen työntekijä kertoi viime kuussa Kiinan salaisen poliisin kiduttaneen ja kuulustelleen häntä. Hongkongilainen Simon Cheng kertoi poliisin halunneen tietää Britannian osuudesta Hongkongin mielenosoituksiin.

Washington Postin mukaan Kiinan ulkoministeri kutsui myös viime perjantaina Yhdysvaltoja maailman pahimmaksi rettelöitsijäksi. Hän viittasi puheessaan muun muassa Yhdysvaltojen Hongkongin mielenosoittajille antamaan tukeen.

Kansaa tarkkaillaan kasvojentunnistusteknologialla

Manner-Kiinan viranomaiset antoivat eilen ensimmäistä kertaa vahvistuksen siitä, että he ovat pidättäneet ihmisiä Hongkongin ja Manner-Kiinan välisellä rajasillalla ihmisiä.

Uutistoimisto AFP:n toimittajat olivat ylittäneet sillan viime viikolla ja paikalla oli heidän mukaansa kymmenittäin voimakkaasti aseistettuja poliisin erikoisryhmän jäseniä. Bussimatkustajat joutuivat tarkastuspisteellä tiukkaan syyniin ja heidän matkatavaransa, henkilöllisyystodistuksensa sekä kasvonsa tarkastettiin.

Kiina on käyttänyt kasvojentunnistusteknologiaa kansalaisten tarkkailuun, ja sitä on lisätty myös valvontakameroihin. Toissa vuonna Kiinassa oli 170 miljoonaa valvontakameraa. Vuoden 2020 loppuun mennessä määrän on arvioitu nousevan 400 miljoonalla.

Joulukuun alussa Kiinassa astui voimaan uusi laki, jonka vuoksi puhelinliittymän rekisteröinti vaatii jatkossa kasvojen skannauksen. Kiina on pyrkinyt jo vuosia varmistamaan, että kaikki käyttävät internetiä omalla henkilöllisyydellään.

Internetin käyttö on hyvin rajoitettua Kiinassa, ja maan palomuuri on varmistanut, etteivät monet ulkomaiset sosiaalisen median palvelut toimi maan sisällä.

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa arvioi STT:lle viime kuussa, että Kiina joutuisi laittamaan myös Hongkongissa internetin sensuuriin, jos se haluaisi oikeasti nujertaa erityishallintoalueen demokratiaa puolustavan liikehdinnän.

Kiina ei katso hyvällä uiguuriväestön tukemista

Hongkongin lisäksi myös Luoteis-Kiinassa Xinjiangin maakunnassa elävien uiguurien tilanne on ollut mediassa laajalti esillä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yli miljoona uiguuria on Kiinassa suljettu leireille, jotka tosiasiassa ovat tiukasti vartioituja vankileirejä. Kiina on itse yrittänyt brändätä leirit uudelleenkoulutusleireiksi, joista pääsee pois valmistumisen jälkeen.

Kiina julisti tuoreeltaan jalkapallotähti Mesut Özilin joutuneen valeuutisten uhriksi, kun hän antoi tukensa Kiinan uiguureille.

Aiemmin tässä kuussa Kiina myös parjasi Yhdysvaltain edustajainhuoneen hyväksymää lakia, jonka tarkoituksena on ollut Washington Postin mukaan asettaa pakotteita kiinalaisille virkamiehille, jotka on yhdistetty uiguurileirien toimintaan.

Kolmasosa pidätetyistä toimittajista Kiinassa

Washington Postin mukaan Kiinassa on ollut myös jo yli vuoden ajan pidätettynä kaksi kanadalaismiestä. Miehet otettiin kiinni sen jälkeen, kun Kanada pidätti Yhdysvaltain toiveesta teknologiajätti Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun viime vuoden lopulla.

Lehden mukaan miehet siirrettiin toukokuussa ahtaisiin vankiselleihin. Heidän ei ole annettu tavata perheenjäseniään tai asianajajiaan, eivätkä he ole päässeet kuntoilemaan tai nähneet aurinkoa.

Toisinajattelijoiden lisäksi toimittajat ovat olleet ahtaalla Kiinassa. Toimittajat ilman rajoja -järjestön tänään julkaistun vuosiraportin mukaan maailmalla on tällä hetkellä mielivaltaisesti vangittuna melkein 400 toimittajaa. Näistä lähes kolmasosa on Kiinassa. 

Lue myös: Kiina pidätti virallisesti kaksi kanadalaista – asian uskotaan liittyvän Huawei-kiistaan