Korruptiota käytetään maassa lyömäaseena, ja korruption vastainen rangaistuskampanja on kansan suosiossa.
Viime vuonna teloitettu pankinjohtaja Lai Xiaomin piti hallussaan omalaatuista ennätystä. Oikeudenkäynnissä hänen todettiin syyllistyneen törkeään korruptioon ottamalla yhteensä 260 miljoonan euron arvoisia lahjuksia, eli enemmän kuin kukaan muu Kiinan historiassa.
Pekingissä sosiaalisessa mediassa kiertää parhaillaan huhuja, joiden mukaan Lain ennätys rikotaan pian. Presidentti Xi Jinpingin juorutaan nimittäin haluavan, että oikeudenkäynti Laitakin enemmän lahjuksia ottanutta virkailijaa vastaan aloitetaan ennen lokakuussa järjestettävää hallitsevan kommunistipuolueen puoluekokousta. Huhuista on kirjoittanut myös hongkongilaisjulkaisu South China Morning Post.
Xi on muutenkin tehostanut entisestään kymmenen vuotta sitten käynnistämäänsä korruption vastaista kampanjaa. Hongkongissa Baptist University -yliopiston professorina toimiva Kiinan tuntija Jean-Pierre Cabestan toteaa Xin käyttävän kampanjaa hyväkseen varmistaakseen asemansa ennen huipputärkeätä kokousta, jossa hänen valtakauttaan luultavasti jatketaan viidellä vuodella.
– Osa kokouksen osanottajista ei pidä Xin autoritäärisestä linjasta. He pysyvät kuitenkin hiljaa, koska he eivät missään nimessä halua joutua syytetyiksi korruptiosta, Cabestan sanoo STT:lle.
Lue myös: Putin ja Xi vakuuttivat yhteistyön jatkuvan, mutta välit rakoilevat: "Mitä järkeä seisoa heikentyvän Venäjän rinnalla?"
Rangaistuksia ja tuomioita liukuhihnalta
Korruption vastainen kampanja on leimannut Xin tähänastista valtakautta. Kampanja on ollut suosittu kansan keskuudessa, sillä rehottava korruptio on jo kauan vaikeuttanut kiinalaisten elämää.
Yli 4,7 miljoonaa kommunistipuolueen jäsentä on saanut rangaistuksen lahjusten ottamisesta. Myös korkea-arvoisia henkilöitä on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin, ja muutamat ovat saaneet jopa kuolemantuomioita.
Cabestanin mukaan monet kiinalaiset suhtautuvat silti myös epäilevästi kampanjaan. Hän sanoo kiinalaisten olettavan, että lähes kaikki poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt ovat ainakin jossain määrin korruptoituneita.
– Tämä ilmenee esimerkiksi sosiaalisissa medioissa, joissa pienimuotoisesta korruptiosta rangaistut virkailijat joutuvat usein pilkan kohteiksi. Ivailijat toteavat virkailijoiden olleen typeriä, kun eivät ole ymmärtäneet vaatia kunnon lahjuksia, hän kertoo.
Cabestan sanoo kiinalaisten joka tapauksessa toivovan, että kampanjaa jatketaan vielä kauan. Kampanja ei poista korruptiota, mutta sen katsotaan silti rajoittavan paikallisten päättäjien ahneutta.
Pitkä valta-aika ilman ilmeistä seuraajaa
Cabestan muistuttaa, että Kiinan oikeuslaitos on kommunistipuolueen alaisuudessa. Puoluejohtajat voivat siksi halutessaan päättää kulissien takana ketkä asetetaan syytteeseen ja ketkä julistetaan syyllisiksi.
– Korruption vastaisen kampanjansa avulla Xi on päässyt eroon lukuisista kilpailijoistaan ja vastustajistaan. Samalla hän on onnistunut kahmimaan itselleen edeltäjiään selvästi enemmän valtaa, Cabestan sanoo.
68-vuotiaan Xin olisi oikeastaan määrä vetäytyä eläkkeelle puoluekokouksen jälkeen, sillä hän on toiminut puolueen pääsihteerinä jo kaksi kautta. Puolueen sisäisiä sääntöjä on kuitenkin muutettu, ja näyttää varmalta, että hänelle myönnetään kolmas viisivuotiskausi puoluejohtajana.
Toisin kuin edeltäjänsä Hu Jintao ja Jiang Zemin ei Xi ole myöskään etukäteen millään tavalla antanut ymmärtää, kenet hän haluaa nimetä seuraajakseen. Cabestanin mielestä tämä viittaa siihen, että Xi aikoo johtaa Kiinaa ainakin vuoteen 2032 asti.
Lue myös: Xi penäsi poliittista luottamusta Kiinan ja Turkin välillä – "Tulisi lujittaa poliittista perustaa"
Ankaralla koronalinjalla rajut seuraukset
Lukemattomat kiinalaiset katsovat huolestuneina älypuhelimiaan joka aamu. He ovat helpottuneita, jos puhelimen niin kutsuttu terveyskoodi on vihreä – mutta jos se on muuttunut keltaiseksi tai punaiseksi, he tietävät olevansa vaikeuksissa.
Ilman vihreätä koodia ihmisiä ei päästetä muun muassa julkisiin kulkuneuvoihin, kauppakeskuksiin tai julkisiin rakennuksiin. Koodi muuttuu keltaiseksi tai punaiseksi vaikkapa, jos yksikin samassa kerrostalossa asuva ihminen on saanut koronatartunnan.
Kesän aikana on lisäksi paljastunut, että viranomaiset voivat myös poliittisista syistä muuttaa kiinalaisten koodeja. Tällä tavalla satoja ihmisiä estettiin esimerkiksi hiljattain matkustamasta Zhengzhoun miljoonakaupunkiin osallistuakseen paikallisten päättäjien vastaisiin mielenosoituksiin.
Koodijärjestelmä on keskeinen tekijä Kiinan noudattamassa niin kutsuttuun nollatoleranssiin pohjautuvassa koronapolitiikassa. Tiukka linja on henkilöitynyt presidentti Xi Jinpingiin, joka on toistuvasti todennut tämän olevan paras tapa estää viruksen leviäminen.
Politiikka on pitänyt kokonaisia kaupunkeja suljettuina viikkokaupalla. Talouden kaikki osa-alueet ovat kärsineet, kun kymmenien miljoonien ihmisten on ollut pakko pysyä kodeissaan.
Kiinan ei silti uskota luopuvan nollatoleranssistaan vielä pitkään aikaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Kiinan kehittämät rokotteet eivät ole yhtä tehokkaita kuin muualla maailmassa käytössä olevat, eivätkä ne anna suojaa koronaviruksen omikron-muunnosta vastaan.
Terveyskoodin avulla viranomaiset ovat myös ennennäkemättömän tarkasti pystyneet valvomaan kansalaisia. Hallitsevan kommunistipuolueen ei siksi oleteta luopuvan järjestelmästä senkään jälkeen, kun pandemia on saatu hallintaan.