Suomen- ja ruotsinkieliset kielivähemmistöjen edustajat kokevat, että kieliryhmien välinen ilmapiiri heidän kotikunnassaan on huonontunut selvästi vuodesta 2008.
Tämä selviää oikeusministeriön ja Åbo Akademin keskiviikkona julkistamasta Kielibarometristä.
Yhä useamman kokemus kieli-ilmapiiristä on muuttunut hyvästä vaihtelevaksi, barometri kertoo. Barometrin mukaan suomenkieliset olivat ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä suomen- ja ruotsinkielisten välisiin suhteisiin kotikunnassaan.
Noin kaksi viidestä Kielibarometriin vastanneesta ruotsinkielisestä koki, että suhtautuminen eri kieltä puhuviin on muuttunut kielteisemmäksi. Sen sijaan suomenkielisistä vastaajista yli puolet koki yleisen suhtautumisen eri kieliä puhuviin Suomessa muuttuneen myönteisemmäksi.
Kielibarometri-kysely lähetettiin paikallisen kielivähemmistön edustajille kaksikielisissä kunnissa, ja siihen vastasi lähes 3600 ihmistä. Edellisen kerran vastaava selvitys toteutettiin vuonna 2012.
Lähes joka toinen ruotsinkielinen kertoi syrjinnästä
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mielestä kieli-ilmapiirin huonontuminen on vakava asia. Hän sanoi barometrin julkistustilaisuudessa, että on huolestuttavaa, jos joku kokee turvattomuutta oman kielensä takia.
– On jokaisen meidän vastuulla, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi, kielestä riippumatta.
Ruotsinkielisistä vastaajista lähes 45 prosenttia koki joutuneensa kielensä vuoksi häirityksi tai syrjityksi. Suomenkielisistä vastaavaa kertoi kokeneensa runsas viidesosa.
Ruotsinkielisten vastaajien mielestä kunnallisia palveluja on paremmin saatavilla omalla kielellä kuin valtiollisia palveluja. Suomenkieliset taas ovat tyytyväisempiä valtiollisiin kielipalveluihin.
Lindström sanoi tilaisuudessa pitämässään puheessaan aikovansa opetella ruotsia.
– Haluan opetella ruotsia niin, että jossain vaiheessa voisin antaa ainakin lyhyen haastattelun på svenska.