Vihapuhe internetissä yleistyy vauhdilla.
Vielä neljä vuotta sitten vajaa puolet suomalaisista nuorista ja nuorista aikuisista kohtasi vihapuhetta. Viime vuonna jo kolme neljästä törmäsi vihamieliseen tai halventavaan sisältöön, jossa hyökättiin ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan.
Tiedot ovat peräisin Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimuksista. Niistä selviää myös, että henkilökohtaisesti nettivihan kohteeksi joutui nuorista joka kymmenes. Erilaista muuta häirintää, kiusaamista tai vainoamista koki joka viides.
Vihapuhetta tutkittiin Koneen Säätiön rahoittamassa Hate communities -hankkeessa, johon vastasi yli 3500 ihmistä neljässä maassa. Kohderyhmänä olleilta 15-30-vuotiailta kyseltiin esimerkiksi heidän käyttämistään some-palveluista.
Hankkeen vetäjiin kuuluva sosiaalipsykologian apulaisprofessori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta on tutkinut verkkoviestintää lähes 10 vuoden ajan. Hän on yllättynyt nettivihan nopeasta lisääntymisestä.
– En olettanut, että näin valitettava kehityskulku olisi edessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vähemmistö ihmisistä joutuu itse vihapuheen tai häirinnän kohteeksi.
Nettihäirintä liittyy heikompaan hyvinvointiin
Tutkija ei ole huolestunut vain verkon aktiivisista viharyhmistä vaan myös tavallisten ihmisten koventuneesta kielenkäytöstä. Asia ei ole yhdentekevä, sillä häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutuneet raportoivat heikompaa hyvinvointia kuin muut.
– He ovat vähemmän onnellisia, luottavat toisiin ihmisiin vähemmän, ja heillä on huonompi itsetunto.
Eniten verkkovihaa kohtaavat aktiiviset netin käyttäjät, joilla on elävässä elämässä vähän tai heikkoja sosiaalisia suhteita. Riskiä lisää myös vahva samaistuminen verkkoyhteisöihin.
Nettivihalta ovat paremmin suojassa nuoret aikuiset, joilla on hyviä ja tiiviitä läheissuhteita vanhempiinsa ja ystäviin. Esimerkiksi kotona asuvat nuoret joutuvat vähemmän nettihäirinnän uhriksi.
Hate communities -kysely tehtiin vuonna 2013. Uusimmat Suomea koskevat tulokset perustuvat yhteistyötutkimukseen norjalaisten kanssa.