Yleiset asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat kohentuneet 16 vuoden seurannan aikana, selviää tuoreesta Mielenterveysbarometristä.
Barometrin mukaan esimerkiksi 18 prosenttia ihmisistä ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapurikseen. Suurimmillaan määrä oli vuonna 2006, jolloin näin kertoi 32 prosenttia vastaajista.
Mielenterveysongelmista itse kärsineet kuitenkin kokevat sairauden leimaavan aiempaa vahvemmin. Tuoreessa barometrissä neljä viidestä mielenterveyshäiriöön sairastuneesta kertoi sairauden leimaavan, vuonna 2019 määrä oli hieman alle puolet.
58 prosenttia kertoi muiden ihmisten esimerkiksi välttelevän heitä mielenterveysongelmien takia. Kaksi vuotta sitten näin kertoi noin 30 prosenttia.Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan tuloksiin on vaikea löytää yksiselitteistä syytä.
– Näyttäisi siltä, että vaikka yleisellä tasolla mielenterveysongelmista puhumisen kynnys on madaltunut ja asenteet kohentuneet, arkisissa käytännön tilanteissa valmius kohdata mielenterveysongelmia ei olekaan samalla tasolla, hän sanoo tiedotteessa.
Hoitoon hakeutuminen hävettää entistä useampaa
Mielenterveysongelmien vuoksi hoitoon hakeutumista tuoreessa barometrissä kertoi häpeävänsä yli kolmannes, kaksi vuotta sitten näin vastasi alle kolmannes.
Sydänmaanlakkaa asia huolestuttaa. Hänen mukaansa tärkeää olisi nyt lisätä matalan kynnyksen palveluita.
– Myös nyt palvelut on vietävä ihmisten käytännön arjen tasolle. Hoitoon hakeutumista pitää helpottaa ja nopeuttaa siten, ettei tilannettaan joudu liikaa perustelemaan tai selittämään päästäkseen ammattilaisen puheille.