Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaiset kieliryhmät kokevat pääsevänsä hyvin sisään suomalaiseen yhteiskuntaan, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Tuloksista selviää silti samalla, että suomalainen identiteetti on kehittynyt tulijoista melko harvalle.
Yli kolme neljäsosaa viron-, venäjän-, englannin-, somalin- ja arabiankielisistä katsoo olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä ja harvinaisinta ehkä yllättäen vironkielisillä.
– Työperusteista maahanmuuttoa Suomeen halutaan lisätä. Ehkä jonkinlaisten hälytyskellojen olisi syytä soida siinä mielessä, että virolaisetkaan – jotka tulevat hyvin Suomen kaltaisesta kulttuurista – eivät ole kiinnostuneita jäämään tänne. Eräs tämän tutkimuksen viesti voisi olla, että ihan helppoa ei ole saada ulkomaalaisia kiinnittymään Suomeen, sanoo tutkimuksen tekijöihin kuuluva Pasi Saukkonen.
Helsingin kaupungin erikoistutkija Saukkonen kylläkin samalla myöntää, että valtaosa Suomeen töihin tulleista vironkielisistä on suunnitellut palaavansa jossain vaiheessa Viroon.
Pulmista huolimatta perustyytyväisiä
Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa tutkimuksen viidessä kieliryhmässä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: heistä lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.
Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka englanninkielisten suomen kielen taito on tutkimuksen ryhmistä heikoin.