Harvalle ulkomaalaistaustaiselle muodostuu suomalainen identiteetti – tutkija: "Hälytyskellojen olisi syytä soida"

Yli kolme neljäsosaa viron-, venäjän-, englannin-, somalin- ja arabiankielisistä katsoo olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä ja harvinaisinta ehkä yllättäen vironkielisillä.

–  Työperusteista maahanmuuttoa Suomeen halutaan lisätä. Ehkä jonkinlaisten hälytyskellojen olisi syytä soida siinä mielessä, että virolaisetkaan – jotka tulevat hyvin Suomen kaltaisesta kulttuurista – eivät ole kiinnostuneita jäämään tänne. Eräs tämän tutkimuksen viesti voisi olla, että ihan helppoa ei ole saada ulkomaalaisia kiinnittymään Suomeen, sanoo tutkimuksen tekijöihin kuuluva Pasi Saukkonen.

Helsingin kaupungin erikoistutkija Saukkonen kylläkin samalla myöntää, että valtaosa Suomeen töihin tulleista vironkielisistä on suunnitellut palaavansa jossain vaiheessa Viroon.

Pulmista huolimatta perustyytyväisiä

Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa tutkimuksen viidessä kieliryhmässä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: heistä lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka englanninkielisten suomen kielen taito on tutkimuksen ryhmistä heikoin.

Somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito. Siitä huolimatta liki puolella heistä ei ole yhtäkään kantaväestöön kuuluvaa ystävää tai tuttavaa.

–  Kotoutumisen kannalta on ongelmallista, mikäli maahanmuuttajilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaistaustaisiin ihmisiin, e2 Tutkimusta edustava Ville Pitkänen arvioi.

Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta lisää, että ulkomaalaistaustaiset kokevat suomalaiset työmarkkinat "aika hankaliksi".

–  Englanninkielisistäkin lähemmäs puolet kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Kokonaiskuvana voisi sanoa, että usea asia hiertää, mutta maahan tulleet ovat silti perustyytyväisiä elämäänsä täällä.

Raportin tekijät arvioivat, että pääkaupunkiseudulla tehty tutkimus antaa melko hyvän kuvan myös koko Suomen alueen ulkomaalaistaustaisten tilanteesta ja näkemyksistä.

Ulkomaalaisen taustan omaaviksi katsottiin tutkimuksessa ulkomailla syntyneet sekä ne Suomessa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Selvitykseen vastasi yli 1 500 ihmistä viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa.