Suuri osa kaksikielisissä kunnissa asuvista ruotsinkielisistä kokee joutuneensa häirinnän tai syrjinnän kohteeksi kielensä vuoksi, selviää oikeusministeriön ja Åbo Akademin Kielibarometristä.
Ruotsinkielisistä vastaajista lähes 45 prosenttia koki joutuneensa kielensä vuoksi häirityksi tai syrjityksi. Suomenkielisistä vastaavaa kertoi kokeneensa runsas viidesosa.
Noin kaksi viidestä ruotsinkielisestä vastaajasta koki, että suhtautuminen eri kieltä puhuviin on muuttunut kielteisemmäksi. Sen sijaan suomenkielisistä vastaajista yli puolet koki yleisen suhtautumisen eri kieliä puhuviin Suomessa muuttuneen myönteisemmäksi.
Ruotsinkielisten vastaajien mielestä kunnallisia palveluja on paremmin saatavilla omalla kielellä kuin valtiollisia palveluita. Suomenkieliset taas ovat tyytyväisempiä valtiollisiin kielipalveluihin.
Kielibarometri-kysely lähetettiin paikallisen kielivähemmistön edustajille kaksikielisissä kunnissa, ja siihen vastasi lähes 3600 ihmistä. Edellisen kerran vastaava selvitys toteutettiin vuonna 2012.