Venäjän talouspakotteille, Ukrainan pakolaisten vastaanottamiselle tai Ukrainan tukemiselle ei Suomen venäjänkielisiltä juuri heru tukea.
Suomessa asuvista venäjänkielisistä 13 prosenttia hyväksyy suoraan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa, ilmenee Cultura-säätiön selvityksestä. Näin ajattelevia on kuitenkin tätä enemmän, arvioi säätiön asiantuntija.
– Avoimien kommenttien perusteella voi sanoa, että valitettavasti Venäjän toiminnan oikeuttavien määrä on suurempi kuin kyselyn tulokset antavat ymmärtää, sanoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky STT:lle.
Suomen venäjänkieliset 2024 -selvitykseen vastanneista 15 prosenttia ei osannut sanoa, pitääkö Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna, ja 6 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.
Useat heistä ajattelevat, että totuutta asioiden todellisesta laidasta ei voi tietää, kerrotaan selvityksessä. Keskeinen ilmiö näyttää myös olevan irtisanoutuminen aiheen seuraamisesta, ajattelemisesta tai siitä keskustelemisesta.
Kyselyyn vastasi tuhat 20–85-vuotiasta Suomessa asuvaa venäjänkielistä ihmistä. Cultura-säätiö toteutti selvityksen yhteistyössä tutkimusyhtiö Innolink Groupin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Säätiö edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2022.
Peräti 41 prosenttia tavoitetuista kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin. Tutkimus perustuu 1 000 vastaukseen.
Vastustavillakin ymmärrystä
Venäjän toimintaa ei pitänyt oikeutettuna 66 prosenttia vastaajista, mutta osa heistäkin osoitti ymmärrystä sille, miksi Venäjän on ollut pakko hyökätä Ukrainaan.
Enemmistö venäjänkielisistä suhtautuu paljon suomalaista väestöä kriittisemmin Venäjään kohdistuviin toimenpiteisiin kuten pakotteisiin ja Ukrainan tukemiseen.
– Huomattavaa on, että vasta vähän aikaa Suomessa asuneet, jotka ovat todennäköisimmin lähteneet Venäjältä sodan takia tai siksi, että vastustavat Venäjän politiikkaa, ovat muita enemmän huolissaan Venäjän toiminnasta, mutta hekään eivät tue kovinkaan vahvasti Venäjää vastaan asetettuja talouspakotteita, Ukrainan pakolaisten vastaanottamista tai Ukrainan tukemista, Gusatinsky sanoo.
Sotaa oikeutettuna pitävien venäjänkielisten osuus kasvaa selvityksen mukaan iän myötä ja Suomessa asutun ajan myötä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pidetään sotatoimia useammin oikeutettuina kuin muualla Suomessa.
Pisimpään Suomessa asuneet luottavat muita ryhmiä enemmän Venäjän mediaan ja muita ryhmiä heikommin suomalaisiin uutismedioihin ja Venäjältä paenneeseen mediaan.
– Pitkään Suomessa asuneiden näkemykset ovat hyvin konservatiivisia ja Venäjää ymmärtäviä.
Vähäinen luottamus instituutioihin
Venäjänkieliset myös luottavat koko väestöä vähemmän instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon, mediaan ja sotilasliitto Natoon. Vaikutusta on selvityksen mukaan hyvin paljon sillä, luottaako vastaaja suomalaiseen mediaan. Vastanneista 25 prosenttia seuraa uutisia pääasiassa Venäjän mediasta.
– Niitä, jotka luottavat suomalaiseen mediaan, on 34 prosenttia, kun viimeksi heitä oli 41 prosenttia. Luottamus on myös koko väestössä laskenut, mutta silti ero on ihan huikea, Gusatinsky sanoo.
Noin kolmannes vastaajista koki, että heidän mielipiteeseensä on pyritty vaikuttamaan tarkoituksellisesti harhaanjohtavasti. Naton suunnalta koettu vaikuttaminen oli kasvanut suuresti kahden vuoden takaisesta.
– Nato on mörkö. Se on niin vahvasti iskostunut ihmisten mieleen. Koko neuvostoajan, mutta myös Venäjän aikana, sitä on pidetty ja pidetään suurimpana pahana.