Venäjän talouspakotteille, Ukrainan pakolaisten vastaanottamiselle tai Ukrainan tukemiselle ei Suomen venäjänkielisiltä juuri heru tukea.
Suomessa asuvista venäjänkielisistä 13 prosenttia hyväksyy suoraan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa, ilmenee Cultura-säätiön selvityksestä. Näin ajattelevia on kuitenkin tätä enemmän, arvioi säätiön asiantuntija.
– Avoimien kommenttien perusteella voi sanoa, että valitettavasti Venäjän toiminnan oikeuttavien määrä on suurempi kuin kyselyn tulokset antavat ymmärtää, sanoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky STT:lle.
Suomen venäjänkieliset 2024 -selvitykseen vastanneista 15 prosenttia ei osannut sanoa, pitääkö Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna, ja 6 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.
Useat heistä ajattelevat, että totuutta asioiden todellisesta laidasta ei voi tietää, kerrotaan selvityksessä. Keskeinen ilmiö näyttää myös olevan irtisanoutuminen aiheen seuraamisesta, ajattelemisesta tai siitä keskustelemisesta.
Kyselyyn vastasi tuhat 20–85-vuotiasta Suomessa asuvaa venäjänkielistä ihmistä. Cultura-säätiö toteutti selvityksen yhteistyössä tutkimusyhtiö Innolink Groupin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Säätiö edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2022.
Peräti 41 prosenttia tavoitetuista kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin. Tutkimus perustuu 1 000 vastaukseen.
Vastustavillakin ymmärrystä
Venäjän toimintaa ei pitänyt oikeutettuna 66 prosenttia vastaajista, mutta osa heistäkin osoitti ymmärrystä sille, miksi Venäjän on ollut pakko hyökätä Ukrainaan.
