Tutkimus: Ulkomaalaistaustaiset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin maanmiehiinsä – useat puolustaisivat Suomea sodan syttyessä

Niin venäjän-, viron- ja arabiankieliset kuin länsimaiset englanninkieliset pitivät kantasuomalaisia omia maanmiehiään luotettavampina.

Ainoana poikkeuksena somalinkieliset luottivat toisiin somalinkielisiin enemmän kuin kantasuomalaisiin, mutta heidän luottamuksensa myös kantasuomalaisiin oli korkea.

– Englanninkielisillä ja somalinkielisillä oli suurin luottamus ventovieraisiin. Somalinkieliset luottavat enemmän omiinsa, he ovat muodostaneet tiiviitä verkostoja, tutkija Jussi Westinen sanoo.

Viiden suurimman vieraskielisen ryhmän arvoja koskeva tutkimus perustuu yli 1 500 henkilön vastauksiin. Jokaisesta kieliryhmästä osallistui noin 300 vastaajaa. Hankkeen taustalla ovat Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Lue myös: Kela lopettaa arabian-, somalin- ja venäjänkielisen puhelinpalvelun toistaiseksi – järjestelyssä ilmennyt haasteita, jotka täytyy ensin ratkoa

Somalinkieliset aktiivisimpia äänestäjiä

Luottamus on vahvaa myös poliisiin, oikeuslaitokseen sekä koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Arabiankieliset luottavat muita enemmän poliisiin, virkamiehiin ja oikeusjärjestelmään.

Burhan Hamdon, Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, kommentoi asiaa arabiankielisten osalta:

– Meikäläiset ovat vähän diplomaattisia, kun asia koskee politiikkaa ja poliisia. Ajatuksena on, että tutkimuksella on poliittinen tausta ja pelätään tuleeko seurauksia sanomisista.

Myös somalinkielisten ilmoittama luottamus instituutioihin on vankka. Poliisiin he kuitenkin luottavat muita kieliryhmiä vähemmän. Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jaman mukaan taustalla on kokemuksia syrjinnästä ja poliisin harjoittamasta etnisestä profiloinnista.

Vieraskielisistä ryhmistä somalinkielisten äänestysaktiivisuus oli kaikkein korkein.

– Poliittinen tyytymättömyys on ajanut monia somaleja äänestämään. Haluamme vaikuttaa myös poliittisesti. Ongelmana on, että pääsemme neuvottelemaan lähinnä projektitason henkilöiden kanssa, joilla ei ole päätösvaltaa. Olisi tärkeätä, että meillä olisi edustusta myös päättäjissä, Jama sanoo.

Vironkielisten luottamus poliittisiin instituutioihin oli muita heikompaa ja he seurasivat muita ryhmiä vähemmän yhteiskunnallisia asioita.

– Vironkieliset eivät ehkä ole kovin kiinnostuneita Suomen asioista. He käyvät täällä töissä ja seuraavat Viron tapahtumia aktiivisemmin, tutkija Ville Pitkänen arvioi.

Lue myös: Viron presidentti pyysi Helmen kohulausuntoja anteeksi Sanna Marinilta ja tämän hallitukselta – presidentti Niinistö toimi viestinviejänä

Sodan syttyessä Suomea asein puolustaisivat innokkaimmin arabit ja somalit

Vaikka somalinkieliset monissa vastauksissaan olivat muita kriittisempiä, he painottivat myös suomalaisuutta identiteetissään muita enemmän. Yli puolet somalinkielisistä kokee Suomen itsenäisyyden äärimmäisen tärkeäksi tai jopa pyhäksi asiaksi.

Kaikkein halukkaimpia puolustamaan Suomea asein olivat somalin- ja arabiankieliset, liki 70 prosenttia kummastakin ryhmästä, mikä on enemmän kuin kantaväestön vertailuluku vajaa 60 prosenttia.

Venäjänkielisten kohdalla luku oli 34 prosenttia ja vironkielisten osalta liki 30 prosenttia.

– Somalialaiset ovat isänmaallisia. Meidän nuoret kokevat itsensä suomalaisiksi, Suomen somalialaisten liiton NUVE -hankkeen työntekijä Abdule Mahamed sanoo.

Tästä huolimatta suomensomalialaiset eivät vieläkään koe itseään täysin hyväksytyiksi. Mahamed muistuttaa siitä, että kotoutuminen on kaksisuuntaista: Muualta tulleiden pitää sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta suomalaisen yhteiskunnan pitää myös sopeutua tulijoihin.

Uutista päivitetty 18.12.2019 kello 16:48.