Khadar Ahmedin ihmeellinen elämä – Cannesin filmifestivaaleilla nähdään pian Suomen somalin elokuva

– Lopetin vuoden jälkeen, koska se ei ollut juttuni.

Sen sijaan Ahmed alkoi löytää juttunsa elokuvista. Hän katsoi paljon elokuvia, ja erään näytöksen jälkeen elämänsuunta selkiytyi kuin taikaiskusta.

– Kävin katsomassa Sean Conneryn tähdittämän elokuvan Elämä edessä. Se oli niin vaikuttava, että elokuvan jälkeen päätin, että haluan tehdä tällaista, kertoa hyviä tarinoita.

Elokuva kertoo Bronxista kotoisin olevan lahjakkaan mustan teinipojan ja erakoituneen mestarikirjailijan odottamattomasta ystävyydestä. Toisin kuin elokuvan Jamal, Ahmed ei päässyt hakemiinsa koulutusohjelmiin opiskelemaan unelmiensa alaa. Hän ei tänä päivänäkään ole käynyt varsinaista elokuvakoulua.

– Lupasin itselleni, että en jää odottelemaan, että koulun ovet aukeavat joskus 10 vuoden kuluttua. Sen sijaan kävin kirjakaupassa ostamassa käsikirjoitusoppaita. Luin niitä ahkerasti ja harjoittelin.

Kotona äiti kauhisteli pojan ammatinvalintaa. Miten ilman koulutusta voisi pärjätä alalla, joka oli niin täysin vieras?

Khadar Ahmed Me ei vietetä joulua -elokuvan kuvauksissa.Sons of Lumière

Sattuma puuttuu peliin

Yritteliäs Ahmed lähetteli käsikirjoituksiaan tuotantoyhtiöihin. Sattumalta, vuoden 2006 lopussa, hän löysi Jamalin tavoin oman mentorinsa.

– Jotkut tuotantoyhtiöt vain vastasivat, että älä please lähetä meille enää mitään! Mutta Auli (Mantila) oli niin ihana, että luki käsikirjoituksen, otti yhteyttä minuun ja tapasimme. Hän sanoi, että huomaa minun olevan amatööri, joka ei ole opiskellut elokuvaa, mutta hän näkee minussa potentiaalia.

Ahmed ei tuolloin edes tiennyt, kuka taiteilijaprofessori, kirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja Auli Mantila oli. He päätyivät tekemään yhteistyötä. Mantila opetti Ahmedia, ja Ahmed kertoo, ettei olisi nyt Pariisissa ilman mentoriaan.

Vuonna 2007 Suomen elokuvasäätiö ja Yle järjestivät novellielokuvakilpailun, jolla haluttiin tuoda esiin nuoria käsikirjoittajia. Ahmedin voitti kilpailun käsikirjoituksellaan, joka kertoo somalialaisen pätkätyöläisen Yasinin ja suomalaisen Markon elämien kohtaamisesta. Juho Kuosmasen ohjauksessa syntyi lyhytelokuva Kaupunkilaisia (2008), joka on sittemmin esitetty ja palkittu lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Sittemmin käsikirjoituksia on syntynyt useita. Viime vuonna valmistui hänen ensimmäinen oma ohjauksensa, komediallinen lyhytelokuva Me ei vietetä joulua (2014).

Inspiraatiota Ahmed kertoo saavansa kohtaamisista ja keskusteluista erilaisten ihmisten kanssa.

– Haluan kertoa aiheista, joista ihmiset eivät uskalla puhua tai joita he eivät huomioi. Haluan herättää kysymyksiä, saada ihmiset keskustelemaan, Ahmed sanoo. Nyt työn alla olevat aiheet järjestetyistä avioliitoista rasismiin tulevatkin varmasti puhuttamaan.

Haudankaivajan tarina

Sons of Lumière

Haudankaivajasta tulee Khadar Ahmedin ensimmäinen pitkä elokuva.

Raskain ja kipein aihe tuli vastaan, kun Ahmedin veljen lapsi kuoli. Surun ja hautajaisjärjestelyjen keskellä veli muistutti Ahmedia siitä, miten helppoa hautaaminen oli Somaliassa.

– Sairaaloiden edessä oli aina joukko haudankaivajia. He odottivat, että joku kuolisi, jotta he pääsisivät töihin. Kun menin kouluun, kävelin edestakaisin heidän ohitseen, mutta en huomioinut heitä. Monet eivät tiedä heidän olemassaolostaan. Se kosketti minua, halusin kertoa heidän elämästään. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, Ahmed kertoo vakavana.

Juuri se Ahmedia elokuvissa viehättää: miten elokuva voi saada näkemään maailman eri tavalla, eri näkökulmasta, havahtumaan ympärillä oleviin tarinoihin, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Niin syntyi Ahmedin ensimmäinen kokopitkän elokuvan käsikirjoitus, Haudankaivaja. Koskettava tarina djiboutilaisesta haudankaivaja Yusufista ja tämän kuolemansairaasta vaimosta pääsi kuuden parhaan joukkoon arvostetussa Abu Dhabin elokuvasäätiön kansainvälisessä käsikirjoituskilpailussa, ja sijoittui toiseksi African Film Commissionin käsikirjoituskilpailussa. Haudankaivaja toi Ahmedille myös Cinéfondationin stipendin.

– Minulla on aina ollut sivutyö Suomessa, mutta nyt minulla on puoli vuotta aikaa keskittyä vain käsikirjoittamiseen, Ahmed iloitsee.

Kun Haudankaivaja valmistuu, se tullaan näkemään Cannesin festivaaleilla. Vähemmästäkin ylpistyisi, mutta Ahmed vakuuttaa, että hänelle riittää vain itsensä toteuttaminen.

– Haaveilen vain elokuvan tekemisestä, että tästä tulee oikea ammatti. Menestys on pelkkää plussaa.