Eke Kivinummi, 65, perusti Europehousen, josta moni osti puhallettavia huonekaluja 2000-luvun alussa.
Mikä on vihreä, sininen ja tuo mieleen nollarin puhallettavat tuolit?
Tietenkin vanhojen ysäriteinien sydämeen pesiytynyt Europehouse, jonka kimittävän tv-mainoksen moni edelleen muistaa: w-w-w-europehouse-piste-fi! Kysyimme ketjun perustajalta, mikä oli asiakkaiden suosikkituote, ja voisiko Europehouse tehdä vielä paluun.
Lue myös: "Hetkinen" saattoi vielä ysärillä pamahtaa ruutuun kesken tv-ohjelman – miksei sitä enää nähdä?
Eke Kivinummi, 65, aloitti tukkukaupan 1980-luvulla. Firma kantoi tuolloin nimeä Eke's ky. Asiakkaita olivat Suomen Halpahallit.
Bisnes pyyhki hyvin.
– Rahaa tuli ikkunoista ja ovista. Kaikki näytti ihan tosi hyvältä, kunnes tuli vuosi 1990. Ja 1991, Kivinummi muistelee.
Lama pyyhkäisi yli Suomen. Asiakkaat katosivat.
– Laman myötä asiakkaat menivät konkurssiin jättäen satojen tuhansien myyntisaatavat Eke's ky:lle, jolloin sekin ajautui konkurssiin, Kivinummi muistaa.
Yrittäminen ei kuitenkaan päättynyt siihen.
– Olin jouluostoksilla Koskikeskuksessa, ja siellä oli Joutsenen untuvatakkikauppa, jossa oli lappu ovessa: vuokrataan kolmeksi kuukaudeksi. Soitin sinne.
"Sanoin, että laita vaikka Made in Europe"
Kivinummi perusti tilaan oman myymälän. Somistajana toiminut sisko kysyi, mikä nimi laitetaan ikkunaan.
– Sanoin, että laita vaikka Made in Europe, kun en ollut yhtään miettinyt.
Aikakaudesta huolimatta nuorisovaatteet myivät hyvin. Rohkaistuneena Kivinummi pykäsi toisen liikkeen Tampereen Hämeenkadun yhteyteen vanhaan siipirakennukseen. Lopulta perustettiin vielä iso myymälä Sokosen ja silloisen Anttilan väliin.
– Siitä tehtiin oikein lippulaiva.
Parhaimmillaan Europehouseja oli yhteensä kymmenen. Liike löytyi esimerkiksi Helsingistä, Hämeenlinnasta, Turusta ja Vaasasta. Bisneksen kasvaessa vaihtui myös nimi.
– Se Made in Europe rupesi vähän tökkimään. Siinä oli fonttikin ehdottomasti sellainen, sanotaanko keski-ikäisten naisten fontti.
Kivinummi tilasi ystävältään uuden logon. Sovittiin, että siinä lukisi vain Europehouse.
Ideoita Lontoosta: Oma tv-kanava ja työntekijöille korvanapit
Europehousen Kuninkaankadun lippulaivaliikkeessä oli kaksi kerrosta. Kaupasta oli suuri näyttö myös ulos kadulle.
– Jos tuli Anttilan ovesta, ensimmäisenä näki monimetrisen television, Kivinummi muistaa.
Ideaa kaupan ulkoasuun ja tuotevalikoimaan käytiin hakemassa Lontoosta.
– Sieltä kävimme vakoilemassa uutuuksia ja ideoita. Sieltä tulivat liikkeen oma tv-kanava ja myös työntekijöillä olleet korvanapit, Kivinummi sanoo.
Työntekijöillä oli lontoolaiseen malliin mikrofonit ja kuulokkeet, joilla muihin sai yhteyden.
– Kahdesta kerroksesta kaikki pystyivät puhumaan toisilleen olematta vieressä. Mutta kyllähän se oli enemmän sitä, että se oli nuorten mielestä helvetin seksikästä: kato, noilla on tommoset korvilla ja mikrofoni suulla! Se oli enemmän brändinrakennusta, Kivinummi myöntää.
Maailmalta lainattiin myös nettikahvilan idea. Aluksi ajatuksena oli perustaa kaupan yhteyteen jäätelöbaari, joita Tampereella ei tuohon aikaan ollut. Siitä lähti ajatus nettikahvilasta.
– Siihen aikaan alkoi olla tietokoneita, ja tuli vielä tämä legendaarinen iMac, akvaarion näköinen tietokone. Niitä oli eri värisiä, meillä oli neljä ja muistaakseni kaikki eri väriä. Niitä sai käyttää ilmaiseksi kaupassa.
Henkilökunnalla oli käytössään skootteri, jonka saattoi listasta varata itselleen. Suuren maailman meininkiä tarjoili myös esiintymislava, jolla oli usein livebändi soittamassa. Yhtyeet olivat Kivinummen sanoin kellaribändejä, joista kukaan ei tiennyt oikeastaan mitään.
– Yksi yhtye, Flegmaattiset, jäi mieleeni, koska se nimi oli niin hölmö, hän nauraa.
Lue myös: Muistatko? Sähköpostin lähettäminen saattoi maksaa 10 000 markkaa
Näin tuotteet valittiin valikoimaan: "Ei siinä mitään suunnitelmia ollut"
Musiikki raikasi Europehousessa muutenkin, sillä lippulaivaliikkeen sisällä oli oma tv-järjestelmä, johon ajettiin Music Televisionin lähetyksiä.
– Sitten meillä oli yksi opiskelija, joka oli perjantai-iltaisin ja lauantaisin tekemässä suoria haastatteluja ihmisistä. Ne näkyivät kaikista telkkareista. Asiakkaita haastateltiin: terve terve, mitä tulit ostamaan, mitä tykkäät, Kivinummi kuvaa.
Somettomana aikana näytöille pääseminen oli elämys.
– Voin vain kuvitella, kun joku 16-vuotias meni kotiin kertomaan, että häntä haastateltiin kaupassa.
Vaatteita valikoimaan ostettiin Englannista, kovia pikkutavaroita Kiinasta. Varsinaista suurta ajatusta valikoiman taustalla ei ollut.
– Tuotteet olivat sellaisia, että kun tukkupaikoissa käppäilimme, huomasin jotain ja sanoin, että tuohan on hieno! Ei siinä mitään suunnitelmia ollut, Kivinummi nauraa.
Karvaiset käsiraudat, tissi ja muita pikkutuhmia tuotteita
Muistoja Europehousesta
"Mulla oli Europehousesta ainakin joku muovinen ilmaa täynnä oleva vihreä suurisilmäinen ufomies avaimenperänä. Laavalampun oisin halunnut, mutta en saanut. Muistaakseni näitä oli ainakin Tampereella ja ehkä Oulussa. Joka tapauksessa nuorelle pikkupaikkakunnan ihmiselle oli tosi iso asia päästä Europehouseen."
"Europehousen tiloissa Tampereella oli webbikahvila. Siellä käytiin miljoona kertaa, kun tietokoneet oli uusi jännä juttu joskus 2000-luvun alussa."
"Ainaki puhallettava tuoli oli tuolta. Ja edelleen on festarikäytössä metallinen hello kitty -kuvioinen tupakkarasia, aiheuttaa paljon kateutta."
Lähde: Threads.net/@retroklipit
Liike sulkeutui arkisin kahdeksalta ja lauantai-iltaisin kuudelta – lauantaisin ei tuohon maailmanaikaan olisi edes saanut olla pidempään auki. Asiakaskunta oli pääasiassa nuorisoa.
– Todella paljon oli myös keski-ikäisiä naisia, jotka tykkäsivät pehmopornotuotteista. Meillä oli niitä osasto, Kivinummi sanoo.
Kikkelipillit ja pikkurivot lahjaesineet tekivät kauppansa.
– Tuotteethan olivat aika pehmeitä, karvaisia käsirautoja ja muuta. Se oli sellaista pientä hauskaa. Oli aika tyypillistä, että tuli muutama 40–50-vuotias nainen, jotka sitten kikattelivat siellä. Kassalla osa kertoi, että ostetaan "kaverille".
Moni muistaa Europehousesta nimenomaan puhallettavat nojatuolit, mutta huipputuotteen paikka menee silti toisaalle.
– Kappalemäärällisesti jos pitäisi arvata, niin suosituin tuote oli puristettava tissi. Niitä myytiin koko aikana varmaan 20 000. Se oli siis stressilelu, joka on tissi, Kivinummi muistaa.
– Sata saattoi mennä yhtenä päivänä. Sitten tietysti olivat nuo puhallettavat tuolit ja laavalamput, joita myytiin ihan pimeästi.
Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.
Europehouse erottui brändillään sen ajan muista liikkeistä, kuten Seppälästä ja Lindexistä. H&M tuli Suomeen vasta 1997.
– Ei ollut mitään kilpailua. Nuorisoliikkeitä ei oikein ollut, ja jos oli, ne olivat alle sataneliöisiä. Tampereella meillä pienin kauppa oli 220 neliötä, suurin lähes 1 200. Ideaparkissa olimme alusta lähtien, ja ensimmäinen myymälä oli 600 neliötä.
Kesäisin valloitettiin festivaaleja festarirekalla, joka avautui myymäläksi.
– Meillä oli iso kuorma-auto, josta aukesi hydraulisesti kylki, siitä tuli lisälattia, portaat ja markiisit. Kiersimme festareita kaikki kesät, DBTL, Kotkan Meripäivät, Tammerfest, kaikkea mitä voi kuvitella. Siinäkään ei oikein ollut kilpailua. Jos on sellainen iso rekka tai keltainen pieni teltta, niin rekka pesee teltan mennen tullen.
Nokian ysärikännyköissä oli yksi täysin ylivertainen ominaisuus! Juttu jatkuu videon alla.
1:32
Europehouse tuli tiensä päähän: "Kyllähän siinä tuli väsymyskin"
Lopulta aika kuitenkin sai Europehousen kiinni. Kiire oli valtaisa, osa liikkeistä piti sulkea.
– Työntekijät olivat meillä nuoria, ja aina heillä ei ollut vastuunkantoa. Kerran Jyväskylään ei esimerkiksi kukaan tullut töihin. Se vähän hankaloittaa bisneksen tekemistä, Kivinummi sanoo.
– Kyllähän siinä tuli väsymyskin. Aika kauan tehtiin sitä. Jos olisin jaksanut kehittää toimintaa, tai saanut 20 myymälää, olisin voinut myydä koko ketjun jollekin. Sitä kyllä mietin.
Ideaparkin myymälä suljettiin alkuvuonna 2017. Kauppa jäi kansan sydämiin, ja edelleen sitä muistellaan. Toiveita paluusta esitettiin jo aikanaan: kun Hämeenlinnan liike suljettiin vuonna 2006, sen palauttamiseksi perustettiin addressi.
Voisiko Europehouse tehdä paluun?
Europehousen jälkeen Kivinummi jäi vapaaherraksi.
– En ole kymmeneen vuoteen tehnyt mitään! Tai no, ajoin moottoripyörällä kaikki Euroopan maat, ja Meksikot, Amerikat, Algeriat ja Tunisiat. Ja talven 2017 olin karaokeisäntänä Kanarian saarilla. Ei siitä paljoa rahaa saanut, mutta se oli hauskaa.
Nykymaailmassa tavaraa on helppo tilata netistä. Vanhoista suuruuksista harva on säilynyt: Anttila hakeutui konkurssiin vuonna 2016, Seppälä lopetti vuonna 2017. Nykylapsen sukupolvikokemus lienee Tiger tai Normal.
Jääkö elämästä jotakin puuttumaan, kun Europehousea ei nuorena pääse kokemaan?
– En tiedä, Kivinummi hymähtää.
– Olen 65, eli aika vaikea on päästä 18-vuotiaan päähän. En tiedä, mitä nuoret nykyään tekevät, muuta kuin ovat netissä. Itsekin kyllä olen koko ajan!
Europehousen paluuta hän kuitenkin on miettinyt. Vaikka pikkutavaramarkkinoilla on jo kilpailua, comeback voisi Kivinummen sanoin onnistua ihan helposti.
– Olen joskus ajatellut sitä. Jos olisin vähän nuorempi, punnertaisin varmaan Tampereelle vielä yhden liikkeen ihan sen takia, että olen varma, että se menisi heti. Nykylasten äidit sanoisivat, että mennään sinne!
Lue myös:
Suomalainen Timo suunnitteli Barbielle lentokoneen 1990-luvulla – kertoo, millaiset leluideat jäivät toteutumatta
Irc-Galleriasta olisi voinut tulla yhtä suosittu kuin Facebook – "Me itse sössittiin se"
Muistatko vielä "Neiti Ajan"? Selvitimme, mitä hänelle kuuluu nyt
Katso myös: Muistatko Trollit, Turtlesit ja Prätkähiiret? Nämä asiat ovat tuttuja ysärilapsille
7:30