Suomessa asuvien iho saa piilotella vaatteiden alla suurimman osan vuodesta. Sen vuoksi talvivaatteiden alla piileskellyttä ihoa ei kesän korvilla kannata tyrkätä liian reippaasti aurinkoon.
Talvenkalpean ihon kohdatessa kevät- ja kesäauringon on syytä olla varovainen. Ultraviolettisäteilylle altistuminen on haitallisinta juuri silloin, kun kalpea sisätyöntekijä heittää kevät- tai etelän auringon alle päästessään vaatteet yltään ja lähtee uimarannalle nauttimaan auringosta täysin siemauksin. Talven aikana ohentunut ja kalpea iho ei kestä yhtäkkistä, suurta UV-säteilymäärää ja iho palaa erittäin helposti. Ihon toistuva polttaminen taas lisää riskiä sairastua melanoomaan.
Myöskään solariumin käyttö ei pelasta palamiselta. Solariumrusketus tarjoaa hyvin vähäisen suojan aurinkoa vastaan.
UV-indeksi eli UVI ilmoittaa auringon UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Suojautumistarve alkaa indeksin saavuttaessa arvon kolme. Tämä tapahtuu Etelä-Suomen aurinkoisena päivänä yleensä noin kymmeneltä aamulla. Iltapäivällä raja alitetaan taas suunnilleen viiden aikaan. Klo 10-17 on siis tarpeen huolehtia saamastaan säteilyannoksesta. Muistamista helpottaa kolmiportainen VVV-ohje:
VÄLTÄ
Pitkään auringossa oloa on syytä välttää.
VAATETA
Suojaa ihosi pitkillä hihoilla ja lahkeilla, kasvosi lippalakilla, ja silmäsi aurinkolaseilla.
VOITELE
Siltä osin kuin iho, esim. kasvot, vielä jää paljaaksi, käytä runsaasti aurinkosuojavoidetta jonka suojakerroin on vähintään 30.
UV-säteilystä myös hyötyjä
UV-säteilystä on myös hyötyä terveydelle, sillä se edistää D-vitamiinin muodostusta iholla. Suomen suvessa jopa 15 minuuttia keskipäivän auringossa turvaa D-vitamiinin saannin.
Suomessa elimistön D-vitamiinivarastoja voi täydentää oleskelemalla kesällä auringossa kädet ja kasvot paljaina noin 15 minuutin ajan keskipäivällä.
Voimakkaammassa UV-altistuksessa tarvittava aika lyhenee. Auringossa oleskeluaika pitää aina suhteuttaa ihon kestokykyyn. Ihon polttamisesta ei ole hyötyä myöskään D-vitamiinin saannin kannalta.
Aurinkovoide ei estä ruskettumista
Moni pelkää aurinkovoiteen olevan vain este ja hidaste täydellisen rusketuksen tavoittelussa. Pelko on kuitenkin turha, sillä aurinko tarttuu yhtä lailla suojattuun ihoon. Voiteen tuoman suojan ansiosta iho ehtii tottua paremmin aurinkoon ja siten ruskettuminen on vaarattomampaa. Hitaasti hankittu rusketus myös kestää iholla kauemmin.
Auringon UV-säteily muodostuu suorista ja epäsuorista säteistä, joita molempia on lähes yhtä paljon aina auringon asennon mukaan. Epäsuorat säteet yltävät varjoonkin, ja myös terassin katveessa ruskettuu vähitellen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun oma varjosi on auringossa lyhyempi kuin sinä, voi UV-säteily olla haitaksi myös varjossa oleskellessa ja aurinkosuoja on paikallaan.
Katso kuvasta aurinkofaktat ja nauti keväästä!
– Tuore lumi heijastaa yli 80 prosenttia säteilystä.
– Ylöspäin mentäessä UV-säteily lisääntyy 10 prosenttia jokaista kilometriä kohden.
– Puolet päivän UV-annoksesta kertyy kesällä 11-15 välisenä aikana.
– Sisätyöntekijän vuosiannos on 20-50 prosenttia ulkotyöntekijän UV-annoksesta.
– Yli 90 prosenttia UV-säteilystä voi läpäistä ohuen pilven.
– Hiekka voi heijastaa 20 prosenttia UV-säteilystä.
– Parhaiten iho suojataan UV-säteilyltä vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon kesäpäivän auringosta.
– Varjossa UV-säteily voi olla jopa puolet siitä, mitä auringossa.
– Auringossa makaava saa neljä kertaa enemmän säteilyä, kuin pystyasennossa oleva.
– Vesi ei juurikaan heijasta säteilyä. Vesillä ollessaan ihminen on kuitenkin avaran taivaan alla ilman mitään varjoa ja usein pitkiäkin aikoja.
– Puolen metrin syvyydessä vedenpinnan alla on UV-säteilystä vielä 40 prosenttia jäljellä.
Lue myös:
Älä häpeä jalkojasi – näin hankit upeat jalat kesäksi
Stressi vaikuttaa julmasti ihoon – torju ongelmat ajoissa
Kauniit ja rennot kesäkädet – näin teet helpon kotimanikyyriin
AVA / Siiri L'Ecuyer
Lähteet: Ilmatieteenlaitos, Säteilyturvakeskus
Kuva: Shutterstock, Säteilyturvakeskus