Jääkiekon kevään MM-kisat lähestyvät kovaa vauhtia. Leijonissa on nähty tämän kauden varrella lähes kolmen joukkueen verran pelaajia. Mutta ketkä heistä ovat potentiaalisia MM-kisamatkaajia?
Leijonien osalta tuorein EHT-turnaus meni penkin alle. Ruotsin Malmöstä mukaan tarttui vain yksi rankkarivoitto.
Suomella riitti ongelmia erityisesti maalinteon tehokkuuden kanssa.
– Olimme siinä huonompia kuin vastustajat, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen niputti MTV Urheilulle.
Yksilötasolla katseet kääntyivät muun muassa A-maajoukkuedebyytin tehneeseen Anton Lundelliin.
Mutta ketkä tuoreesta ryhmästä antoivat kovimmat näytöt, kun mietitään kevään MM-kisoja?
Ruotsissa väläytelleet
MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntijan Petteri Sihvosen mukaan kauden kolmessa EHT-turnauksessa on nähty kahdenlaista yksilötarinaa.
– Niitä pelaajia, jotka ovat aidosti pystyneet pelaamaan EHT-tasolla, on ollut ehkä enemmän, mitä osasin edes kuvitella. Mutta sitten jos puhutaan niistä pelaajista, joilla on edes jonkinlaisia saumoja MM-kisoihin, on aika vähän, Sihvonen miettii.
Ruotsin EHT-turnauksessa esille nousi muutamia pelaajia, jotka antoivat vahvoja näyttöjä kevään MM-kisoja silmällä pitäen.
Puolustuksesta Sihvonen nyökyttelee päätään Valtteri Kemiläisen, Vili Saarijärven, Tony Sundin ja Robin Salon kohdalla.
– Hyvin positiivisia tapauksia, ihan kisojakin ajatellen, Sihvonen sanoo.
Vili Saarijärvi (kuvan alareunassa) heilutti maaliverkkoja Ruotsin EHT-turnauksessa.
Hyökkääjistä Sihvonen nostaa esille erityisesti Teemu Turusen ja Jere Innalan.
– Turunen on mennyt koko ajan eteenpäin. Jere Innala taas saattaa olla jokerikortti. He ovat Turusen kanssa luisteluvoimaisia pelaajia, eli niitä, joita Leijonien peli tarvitsee. He ovat yleispelaajia, he pystyvät pelaamaan yli- ja alivoimaa. Heidät voi myös heittää kakkos-, kolmos- tai nelosketjuun.
Potentiaalisten vaihtoehtojen joukkoon nousee myös Pelicansin Hannes Björninen, joka keikkuu tällä hetkellä SM-liigan pistepörssin kärkijoukossa. Björninen kohdalla esiin nousee hänen monipuolisuutensa.
– Hän on tyrkyllä Leijonien nelossentterin rooliin, ehdottomasti, Sihvonen näkee.
Lundell, Granlund, Manninen ja Hartikainen, kysymysmerkit perään
Malmö ei tarjonnut pelkästään iloisen räiskyviä yksilötarinoita. Suomen joukkueen niin sanotuista tähtinimistä Mikael Ruohomaa ja Juuso Puustinen eivät nousseet odotetulle tasolle. Sihvonen epäilee, että kaksikkoa nähtäisiin kevään MM-kisoissa.
– Vajaaksi jää. Esimerkiksi Puustisen kohdalla mietin sitä, että onko hän sitten kuitenkaan niin kokonaisvaltainen pelaaja, Sihvonen pohtii.
Ruotsin EHT-turnauksessa yksilötasolla isoin mielenkiinto kohdistui HIFK:n nuoreen tähtihyökkääjään Anton Lundelliin, joka paukutti kovaa jälkeä nuorten MM-kisoissa. Malmössä A-maajoukkuedebyyttinsä tehnyt Lundell aiheuttaa vielä pieniä kysymysmerkkejä Sihvosessa.
– Suhtaudun häneen pienin varauksin. Hänessä on kuitenkin se, että hän pystyy pelaamaan tarvittaessa myös 3. tai 4. sentterinä.
Anton Lundell debytoi viikonloppuna A-maajoukkuetasolla.Lehtikuva
Kun kysymysmerkeistä puhutaan, ne kohdistuvat isosti Salavat Julajev Ufan tähtikolmikkoon Sakari Manniseen, Markus Granlundiin ja Teemu Hartikaiseen. KHL:n pistepörssin kärkipaikoilla keikkuvaa kolmikkoa ei nähty yhdessäkään talven EHT-turnauksessa.
– He eivät suostuneet tulemaan mukaan – onko kyse vain käytännön syistä vai mistä, paha sanoa. Pidän heistä esimerkiksi Mannista aivan päivän selvänä MM-pelaajana, koska hän oli yksi kevään 2019 MM-kultajoukkueen kärkiveturi. Mutta kysymysmerkkejä siellä on. Miten pitkälle he menevät Ufan mukana ja niin edelleen. Tuossa voisi olla kuitenkin valmis ketju Leijonille, Sihvonen pohtii.
– Iso kuva on se, että Jalonen joutuu nyt hieman parsimaan palapeliä kasaan, Sihvonen jatkaa.
Tapa unholaan?
Päättyneen Ruotsin EHT-turnauksen osalta Sihvonen jakaa myös pientä ihmetyksen sävelmää Jalosen suuntaan.
– Kevään 2019 MM-kisoissa Leijonilla oli tapana se, että he löivät toisissa erissä "puita uuniin" ja pelasivat ikään kuin riskillä. Minun mielestäni Jukka Jalosen pitää nyt harkita todella tarkkaan sitä, että voiko hän enää jatkaa samaa kaavaa tulevissa turnauksissa. Koska nyt saatiin realismia siitä, että mitä riskien kohdalla voi käydä. Ruotsi kihautti kahdesti, kun Suomi rupesi koohottamaan, Sihvonen perkaa.
– Näen, että Leijonat hävisi sunnuntaina Ruotsille sekä pomppujen että myös taktisten kömmähdysten takia, Sihvonen sanoo suoraan.
Leijonien turnaus päättyi 0–3-tappioon. Isoin käänne tuli nimenomaan toisessa erässä, kun Ruotsi iski kaksi maalia.
– Jalosen pitää miettiä sitä, että mitä jos hän olisi pitänyt paketin kasassa ja viisikon tiiviinä? Koska sillä kaavalla Suomi oli jo laittamassa Ruotsin vaikeuksiin. Nyt koko peli saatettiin hävitä yhteen valmentajien nopeaan erätaukopalaveriin, jossa he päättivät lyödä niin sanotusti ”all-in”. Sen jälkeen Leijonat painoi peräsuoli pitkällä, paineisti minkä kerkesi ja sitten tulikin takkiin. Mitä Jalonen voi siinä vaiheessa sanoa omilleen? Sihvonen kyselee.
Sihvosen mukaan asialla on painoarvoa, sillä tieto Leijonien selkeästä taktisesta vivahteesta alkaa kantautua vastustajien korviin.
– Se satutarina, mikä toistui keväällä 2019, tuskin tapahtuu enää uudelleen, Sihvonen viittaa siihen, miten Leijonat pystyi yllättämään vastustajansa toisteisesti kultakevään aikana.
