Keskosten vointia kohennetaan keinoälyllä – "Watson voi löytää muutoksia, joita silmä ei erota"

Nathanielilla on juhlapäivä, sillä vain 23 viikon raskauden jälkeen syntyneen pojan paino on ylittänyt yhden kilon rajapyykin. Lähes neljä kuukautta ennen laskettua aikaansa syntynyt Nathaniel painoi maailmaan tullessaan vain hieman yli 600 grammaa. 

Nathanielin äiti, Nigeriasta Suomeen muuttanut ja täällä sairaanhoitajaksi opiskellut Elizabeth Ayodeji seuraa lähietäisyydeltä poikansa varttumista. 

– Meidän välillämme on yhteys, vaikka hän onkin noin pieni. Hän tunnistaa jo minun ääneni, Elizabeth Ayodeji kertoo. 

– Olen laulanut hänelle nigerialaisia ja englantilaisia kehtolauluja. 

Massiivinen tietokanta 

Nathanielin keskoskaapin yläpuolella on näyttöruutu, jossa näkyvät muun muassa hänen pulssinsa, veren happipitoisuutensa ja hengitystahtinsa. Tiedot tallentuvat reaaliaikaisesti Lastenklinikan sähköiseen potilastietojärjestelmään. 

Lastenklinikan tietokantaan on vuosien mittaan tallennettu tuhansien keskosten potilastiedot, joita voidaan käyttää hyväksi nykyisten ja tulevien keskosten hoidossa. 

– Meillä on kansainvälisesti katsoen erittäin laaja materiaali. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monissa sairaaloissa nämä tiedot edelleen kirjataan paperille. Papereilla olevista tiedoista on vaikea tehdä analyysia, Lastenklinikan osastonylilääkäri Sture Andersson kertoo. 

Massiivisen tietomäärän käsittelemiseksi ei riitä mikä tahansa algoritmi, vaan Husissa tietoja analysoi IBM:n kehittämä uuden sukupolven keinoälyohjelma Watson. 

Ratkaisevia tunteja 

Lastenklinikalla on toteutettu pilottihanke, jossa on testattu, pystyykö keinoälyohjelma tunnistamaan keskosten tuloillaan olevat verenmyrkytykset nopeammin kuin ihminen. 

Pilottihankkeessa on hyödynnetty tietoja aiemmin verenmyrkytyksen saaneiden keskosten tilanteen kehityksestä ennen myrkytyksen varsinaista alkua. 

Varhaisen tiedon saaminen verenmyrkytyksestä olisi suuri edistysaskel. Keskosten kohdalla muutamankin tunnin aikaero lääkityksen aloittamisessa on merkittävä, sillä bakteeritulehdus voi nopeasti aiheuttaa pienille potilaille muun muassa vakavia suolistovaurioita. 

– Verenmyrkytyksen ennakointi on ollut erittäin vaikeata. On tarvittu kokenutta lääkärin tai hoitajan silmää huomaamaan, että jotain on vialla, Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoo. 

Tutkittua tietoa keinoälyohjelman toimivuudesta keskosten hoidossa on Honkasen mukaan luvassa kuluvan vuoden lopulla. 

– Tarkoituksena on tehdä tästä lääkärin ja hoitajan apuväline vielä tämän vuoden aikana. 

Sikiöiden sydäntenlyöntejä 

Husin toisessa pilottihankkeessa Watsonia käytetään analysoimaan sikiöiden sydänääniä äidin vatsan läpi. Tavoitteena on, että keinoäly voisi paljastaa merkkejä sikiön huonosta voinnista ja mahdollisesta tarpeesta keisarinleikkaukseen. 

Honkasen mukaan pikkutarkkojen sydänfilmien tarkastelu voi usein olla lääkärille perin haasteellista. 

– Watson voi löytää muutoksia, joita ihmissilmä ei pysty erottamaan, Honkanen uskoo.