Digitalisaatio on keskeinen osa sote-uudistusta – jos ei tänään niin ainakin huomenna. Tekoälyssä mainiota on varhainen havaitseminen. Parhaimmillaan kaikki voittavat, kirjoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työllisyyteen keskittyvä toimittaja Joonas Lepistö.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on kerännyt 12 vuotta keskosten elintoimintoihin liittyvää dataa. Hengitystiheys, sydänkäyrä, kehon lämpötila, happamuus – tietoja, joita muutenkin kerättäisiin, mutta nyt lääkärit ovat saaneet koneen perkaamisavuksi.
Kyse on tekoälystä, joka analysoi valtavia massoja potilastietoa. Tähänastiset tulokset ovat vakuuttavia. 94 prosenttia vaikeista bakteeri-infektioista, sepsiksistä, eli yleiskielellä ilmaistuna verenmyrkytyksistä, on onnistuttu ennustamaan oikein jo hoidettujen potilaiden osalta vuorokautta ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä.
Tähän asti on siis tutkittu pikkuisia potilaita, jotka ovat saaneet verenmyrkytyksen, mutta lähiviikkoina kyseinen datalouhinta on tarkoitus ottaa käyttöön myös potilailla, joilla vastaava katastrofi vasta uhkaa lähitulevaisuudessa.
Keskosten tapauksessa lähitulevaisuuden suhteen voidaan puhua aikamääreestä tunti. Kun kilon painoiselle vauvalle tulee bakteeritulehdus, terveestä vauvasta saattaa tulla muutamassa tunnissa erittäin sairas. Tilanne äityy akuutiksi ja vaikutukset ovat laajat.
Tällöin hoito on kallista. Pelkästään tällaisen vauvan teho-osastojakso voi maksaa satojatuhansia euroja, kerrotaan HUS:n hallinnosta. Eurojen lisäksi hoito on pitkäaikaista ja silti vauvalle saattaa jäädä pysyviä vaurioita muun muassa ruoan imeytymiseen ja älylliseen kehitykseen.