Kommentti: Uusi teknologia osaa ennustaa sairastumisen – tekoäly voi pidentää sinunkin elämääsi

Digitalisaatio on keskeinen osa sote-uudistusta – jos ei tänään niin ainakin huomenna. Tekoälyssä mainiota on varhainen havaitseminen. Parhaimmillaan kaikki voittavat, kirjoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työllisyyteen keskittyvä toimittaja Joonas Lepistö. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on kerännyt 12 vuotta keskosten elintoimintoihin liittyvää dataa. Hengitystiheys, sydänkäyrä, kehon lämpötila, happamuus – tietoja, joita muutenkin kerättäisiin, mutta nyt lääkärit ovat saaneet koneen perkaamisavuksi. 

Kyse on tekoälystä, joka analysoi valtavia massoja potilastietoa. Tähänastiset tulokset ovat vakuuttavia. 94 prosenttia vaikeista bakteeri-infektioista, sepsiksistä, eli yleiskielellä ilmaistuna verenmyrkytyksistä, on onnistuttu ennustamaan oikein jo hoidettujen potilaiden osalta vuorokautta ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä.

Tähän asti on siis tutkittu pikkuisia potilaita, jotka ovat saaneet verenmyrkytyksen, mutta lähiviikkoina kyseinen datalouhinta on tarkoitus ottaa käyttöön myös potilailla, joilla vastaava katastrofi vasta uhkaa lähitulevaisuudessa.

Keskosten tapauksessa lähitulevaisuuden suhteen voidaan puhua aikamääreestä tunti. Kun kilon painoiselle vauvalle tulee bakteeritulehdus, terveestä vauvasta saattaa tulla muutamassa tunnissa erittäin sairas. Tilanne äityy akuutiksi ja vaikutukset ovat laajat.

Tällöin hoito on kallista. Pelkästään tällaisen vauvan teho-osastojakso voi maksaa satojatuhansia euroja, kerrotaan HUS:n hallinnosta. Eurojen lisäksi hoito on pitkäaikaista ja silti vauvalle saattaa jäädä pysyviä vaurioita muun muassa ruoan imeytymiseen ja älylliseen kehitykseen.

Apua syöpien ja muistisairauksien torjuntaan

Kun asiantuntijat ovat keränneet tietoa pitkältä ajalta, ongelmaksi saattaa muodostua ihmisen kyvyttömyys analysoida kaikki se data. Apuun saapuu tekoäly. Tekoälyn logiikka pelaa niin, että kun tietomassa on riittävän suuri, ennusteen saaminen paranee.  

Keskosten lisäksi samaa metodia voidaan käyttää muihin sairauksiin. Juuri näin HUS ja varmasti monet muutkin tahot aikovat toimia. Esimerkiksi aikuisten leukemioiden, verisyöpien, hoitotulokset ovat tänä päivänä paljon kaivattua heikommat. Tekoälyllä saatetaan onnistua pidentämään sairastuneiden elinikää.

Otetaan esimerkiksi vielä vauvojen ja aikuisten lisäksi vaarit. Iän karttuminen nostaa riskiä muistisairauteen. Ministeriön sote-uudistusjohdon mukaan useassa maassa testataan parhaillaan samaisen keskosten elämää parantavan supertietokoneen peesausapua alzheimer-muistisairauden hoidossa. 

Potilaan puhetta äänitetään kaksi minuuttia ja kone pystyy tämän perusteella analysoimaan alzheimerin todennäköisyyttä. Vastaavasti potilaan tuhannella kirjoitetulla sanalla voidaan paljastaa muun muassa masennusoireistoa. 

Keskeistä näissä kaikissa esimerkeissä on sairauden varhainen havaitseminen, mikä luonnollisesti mahdollistaa paremman ja tehokkaamman hoidon. Jos homma menee niin kuin suunnitellaan, potilas saa oikea-aikaisemman diagnoosin ja hoidon terveysvaikuttavuus kohoaa, hoitohenkilökunta saa kaivattuja apureita, hoitokustannukset laskevat ja yritykset nettoavat. 

Säästöt pitkälti digitalisaation varassa

Google, Microsoft, IBM - iso yritys tarjoaa terveysalustan, näppärät pienemmät, suomalaisetkin, rakentelevat päälle algoritmeja. Tavoitteet ovat korkealla juuri suomalaisten yritysten osalta. Suomen hyvinvointi- ja terveystrategia tavoittelee Suomen maailmanlaajuista digitaalisen terveyden ja terveysdatan edelläkävijyyttä vuoteen 2025 mennessä.

Myös numeroita on lyöty pöytään – alan kotimaisten pk-yritysten vienti pyritään kasvattamaan nykyisestä alle miljardista eurosta kuuteen miljardiin. Yhteensä terveysalustataloudessa on yli 10 miljardin euron kasvumahdollisuus, arvioidaan ministeriössä.

Tällä hetkellä terveysteknologian vienti on alle 2 miljardia euroa. Viennin haluttaisiin viisinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Ei se mahdotonta ole. 

Digitalisaatio on myös keskiössä puhuttaessa kuuluisasta hallituksen tavoittelemasta kolmen miljardin kustannusten hillitsemisestä. Lainsäädännön vaikutusarvioinneissa todetaan, että noin kaksi miljardia kustannussäästöistä on suoraan riippuvaista digitalisaation onnistumisesta.

Digitalisaation varaan on nyt pistetty paljon toiveita ja odotuksia. Seuraavaksi on aika alkaa lunastamaan niitä. 

Lue myös:

    Uusimmat