Keskeiset asiat jäivät sopimatta Lomé-kokouksessa

Kokousta johtava ympäristöministeri Satu Hassi kertoi lähentymistä osapuolten välillä tapahtuneen, mutta itse sopimuksen synty siirtyi loppuvuoteen. Hassi totesi perjantaina Brysselissä, että tuskin kukaan odotti sopimuksen vielä valmistuvan.

EU ja 71 kehitysmaata pyrkivät uudistamaan Lomé-sopimuksen, joka takaa kehitysmaille suosituimmusaseman alueiden välisessä kaupassa ja tietyn kehitysavun tason. Hassi ennakoi suuria vaikeuksia, mikäli tekstejä ei saada työstettyä vuoden loppuun mennessä. Nykyinen sopimuskausi päättyy ensi helmikuussa. Togon pääkaupungin Lomén mukaan nimetty sopimus on Euroopan maiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden välinen. AKT-ryhmä koostuu pääosin entisistä siirtomaista, ja sopimus tehtiin ensi kerran vuonna 1975. Pahiten tilanne on lukossa kauppaneuvotteluissa. Tuomas Tapio, ulkoministeriön Lomé-asioita hoitava virkamies, toteaa, että keskeisistä asioista on vaikea sopia.

-AKT-puoli ei ole hyväksynyt alueellista suunnitelmaa vieläkään, Tapio sanoo. EU haluaisi korvata nykyiset sopimukset alueellisilla vapaakauppasopimuksilla. Vastaava on solmittu EU:n ja Etelä-Afrikan välillä. Kehitysmaiden mielestä monet valtiot eivät luontevasti istu alueryhmittelyyn. Tuomas Tapion mukaan Brysselissä asia ei juuri edennyt asemista, joihin jäätiin viime helmikuussa Dakarin kokouksessa.

AKT-maat haluaisivat lykätä neuvotteluja uusista kauppajärjestelyistä mahdollisimman pitkälle ja vaativat kymmenen vuoden valmistautumisaikaa. EU sen sijaan haluaa aloittaa neuvottelut heti ensi vuonna puitesopimuksen valmistuttua ja saada ne päätökseen 2005. Merkki näkökantojen lähentymisestä on ministeri Hassin mielestä AKT-maiden lupaus esittää julistus "hyvän hallinnon" määritelmästä. Hassi vakuuttaa, että EU ei ole luopumassa aikeestaan sisällyttää hyvä hallinto sopimuksen olennaisiin osiin. Vaatimuksen taustalla on mm. EU:n huoli varojen väärinkäytöstä ja korruptiosta.

Monet AKT-maat katsovat, että hyvä hallinto pitäisi olla pikemminkin tavoite kuin olennainen edellytys. AKT:n puolelta on viitattu EU-maan hallinto-ongelmiin. Esimerkkinä on mainittu EU-komission eroon johtaneet epäselvyydet ja Belgian dioksiini-skandaali. Yksi syy EU:n ajamille talousuudistuksille on se, että EU ennakoi Maailman kauppajärjestön WTO:n puuttuvan unionin tapaan suosia entisiä siirtomaitaan. EU-komissio katsoo myös, että kehitysmaat eivät ole osanneet hyödyntää riittävästi nykyisen sopimuksen etuja.

Lomé-yhteistyö rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta. Vuosien 1995-2000 rahasto on ollut yli 77 miljardia markkaa, josta Suomen osuus on noin 1,1 miljardia. Seuraavan kerran Lomé-sopimusta hierotaan ministeritasolla Brysselissä marraskuun alussa.
(STT)