Jokamiehenoikeus takaa retkeilijälle oikeuden maistella luonnon antimia ja kräillä esimerkiksi käpyjä. Kaikkea luonnosta ei kuitenkaan saa poimia mukaan.
Koiranputkea, metsämansikoita, mustikoita. Entä tammenterho? Kyllä, senkin saat kerätä mukaasi metsästä – kiitos jokamiehenoikeuksien.
– Villiyrttejä saa kerätä, muttei toisen pihasta. Laissa sanotaan, että toisen maata ei saa niittää. Eli tarkoittaa sitä, että silloin, kun kasvuston elinvoimaisuus säilyy, yrttejä saa kerätä vähäisessä määrin. Jokamiehenoikeus ei määritä sitä, keräättekö te niitä itselle, mummolle tai Michelin-tähdellä varustetulle ravintolalle, Anne Rautiainen Suomen Ladusta kuvaa.
Poikkeuksiakin on. Osa niistä on hyvin erikoisia: jäkälää, sammalta ja pakurikääpää ei saa kerätä, ellei keräämiseen ole maanomistajan lupaa.
– Nämä ovat erityisjuttuja, joihin useimmiten törmää. Ne tulevat rikoslaista, samaten se, että toisen puustoa tai puita ei saa vahingoittaa. Tästä seuraa se, että jokainen, joka on tehnyt koivuvihdan tai hakenut jouluhavuja toisen maalta, on oikeastaan rikkonut rikoslakia, Rautiainen kertoo.
Se, että laki suojaa sammalia, kuulostaa vähintäänkin oudolta. Selkeyttä asiaan tuo se, että pykälä on kirjoitettu 1800–1900-luvun vaihteessa.
– Ajattelen, että silloin sammalta ja jäkälää on käytetty hirsirakennusten tilkkeenä ja jonkinlaisena kuivikkeena myös. Kuka tietää, mitä muuta laajamittaista käyttöä (on ollut). Lailla on varmasti tarkoitettu laajamittaista sammalen ja jäkälän ottamista tällaiseen kotitaloustarvekäyttöön ja se on haluttu estää. se pykälä on sellaisenaan kulkeutunut tähän päivään asti, Rautiainen selvittää.
– Periaatteessa he, jotka päiväkodissa keräävät pikkuisia jäkäliä, kuivaavat ne ja pistävät ne korttiin, ovat tehneet jotain kiellettyä.
