Kepulikauppias löysi porsaanreiän pullonpalautusjärjestelmästä – tienasi lähes 200 000 euroa
Kauppias ei palauttanut asiakkaiden palauttamia juomapakkauksia Palpalle, vaan vei ne muiden kauppojen palautusautomaatteihin ja rohmusi panttirahat itselleen.
Sipoolaiskauppias huijasi panttipullojen avulla 194 000 euron ylimääräiset tulot. Tarina sai alkunsa vuonna 2015, kun eräs sipoolaiskauppias hoksasi pullonpalautusjärjestelmän haavoittuvuudet ja ryhtyi käyttämään systeemiä hyväkseen.
Pullopanttijärjestelmää ylläpitää Suomen palautuspakkaus Oy (Palpa), joka on voittoa tavoittelematon yritys. Yrityksen tehtävä on hallinnoida ja kehittää juomapakkausten kierrätysjärjestelmiä Suomessa.
5:34Tällainen on uusi pullonpalautuksen hirmulaite – automaatin sisään voi kaataa jopa sata muovipulloa ja tölkkiä yhdellä kerralla.
Asiakkaalle pullo- ja tölkkipanttien saaminen näyttäytyy yksinkertaisena. Asiakas ostaa juomapakkauksen, jonka hintaan sisältyy panttimaksu, juo pakkauksen tyhjäksi, palauttaa tyhjän pakkauksen automaattiin ja kauppias hyvittää pantin hinnan asiakkaalle.
Taustalla järjestelmä puksuttaa tyhjät juomapakkaukset kierrätykseen. Samat panimot, jotka tuovat kauppoihin juomia, vievät myös tyhjinä palautetut juomapakkaukset mennessään ja toimittavat ne Palpan käsittelylaitoksille kierrätettäviksi.
Palpa puolestaan saa palautusautomaateista suoraan tiedot palautettujen pakkausten määristä ja tilittää ne kaksi kertaa kuukaudessa kauppiaille. Lisäksi Palpa maksaa kauppiaille käsittelymaksun kiitokseksi vaivasta.
Sipoolaiskauppias huomasi nopeasti, etteivät Palpan maksamat tilitykset olleet sidoksissa käsittelylaitoksille lähtevien tyhjien pakkausten määriin. Niinpä hän päätti käyttää järjestelmää hyväkseen.
Kauppias ei enää palauttanutkaan asiakkaiden palauttamia juomapakkauksia Palpalle, vaan vei ne muiden kauppojen palautusautomaatteihin ja rohmusi panttirahat itselleen. Palpa siis maksoi käytännössä kaksi panttia samasta pakkauksesta, ensin asiakkaalle ja sitten kepulikauppiaalle.
Sipoolaiskauppias päätti hyötyä pullonpalautusjärjestelmän haavoittuvuuksista.Kesko
Ilmaisen rahan makuun päästyään sipoolaiskauppias syötti myös samoja juomapakkauksia useita kertoja kauppansa automaattiin moninkertaistaakseen yhdestä panttipakkauksesta saamansa tuoton.
Ilmaisten panttimaksujen riemua kesti 3,5 vuotta, mutta sitten Palpa hoksasi, etteivät panimot olleet poimineet vuosikausiin sipoolaiskaupasta ainoatakaan panttisäkkiä mukaansa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Palpa puolusteli hidasta reaktiotaan sillä, että sen verkostossa on Suomessa 3 000 pullonpalautuspistettä, joissa on yhteensä 4 000 pullonpalautusautomaattia. Panttipakkausten kierto on niin valtavaa, ettei kaikkea voi heti huomata.
Sipoolaiskauppias päätyi oikeuteen selvittelemään tekemisiään, kun syyttäjä vaati hänelle rangaistusta törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan Palpa oli vuosien 2015–2018 aikana maksanut kauppiaalle peräti 193 000 euroa perusteettomasti juomapakkauspanteista.
Sipoolaiskauppias kiisti rikoksen ja syytteli Palpaa virheistä. Kauppiaan mukaan Palpa oli ennenkin erehtynyt tilityksissään ja hän oli kuvitellut, että 3,5 vuoden tilityksissä kyse oli aiempia virheitä koskevista paikkauksista.
Kauppias kiisti myös syöttäneensä samoja panttipakkauksia automaattiin uudestaan ja uudestaan rikoshyödyn maksimoimiseksi.
Palpa esitti todisteeksi palautusautomaateista tulleet raportit ja niistä kootut tilastot. Tilastojen mukaan mihinkään vastaavan kokoluokan kauppaa Suomessa ei palautettu yhtä paljon juomapakkauksia kuin sipoolaiskauppiaan yritykseen.
Äkisti sipoolaiskauppaan palautettiin kaksinkertainen määrä juomapakkauksia verrattuna seuraaviin saman kokoisiin kauppoihin Suomessa.
Esimerkiksi vuonna 2018 sipoolaiskauppaan oli automaattidatan perusteella palautettu 360 000 juomapakkausta, kun tilastoissa toisena keikkuvaan Perttelin Saleen oli palautettu 180 000 ja kolmantena olevaan Helsingin Liisankadun Alepaan oli palautettu 170 000.
Lisäksi kalliimpien panttipakkausten jyrkästi kasvaneet määrät ja palautusten painottuminen myöhäiseen iltaan tukivat syyttäjän näkemystä siitä, että kauppias oli huijannut samoista juomapakkauksista moninkertaisia panttihyvityksiä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus piti sipoolaiskauppiaan menettelyä varsin häikäilemättömänä. Käräjäoikeus katsoi, että 37-vuotias kauppias syyllistyi törkeään petokseen.
Oikeuden mukaan Palpa maksoi kauppiaalle 3,5 vuoden aikana 194 000 euroa perusteettomasti panteista. Sipoolaiskauppiaan toiminta aiheutti Palpalle lopulta noin 160 000 euron vahingon.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen vuoden ja 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Rangaistusta tehostamaan oikeus määräsi vielä 90 tuntia yhdyskuntapalvelusta.
Lisäksi oikeus määräsi miehen kolmen vuoden liiketoimintakieltoon, vaikka tämä ei nykyisellään enää toimikaan yrittäjänä. Oikeus määräsi ex-kauppiaan maksamaan rikoshyötynä valtiolle noin 35 000 euroa ja korvaamaan Palpalle rötöstelemänsä noin 160 000 euroa korkoineen.
Tuomittu valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, mutta perui sittemmin valituksensa, joten käräjäoikeuden ratkaisu jäi voimaan.
