Hevosten pitoon tulee ensi vuonna uusia sääntöjä.
Eläinten hyvinvointia koskeva lain vaatimuksia täsmennetään valtioneuvoston antamalla asetuksella 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Jatkossa hevosta ei saa enää pitää yksin, vaan sen on oltava näkö- ja kuuloyhteydessä sekä turpakosketuksessa toiseen hevoseen tai vastaavaan lajitoveriin.
Aasi tarvitsee seuraansa toisen aasin, kun hevoselle ja muulille kelpaa toveriksi mikä tahansa hevoseläin.
Äkillisessä tilanteessa yksin olevaa hevosta saa pitää enintään 12 viikkoa.
– Aasin hyvinvoinnille on tärkeämpää, että se kaveri on nimenomaan toinen aasi, kertoo erityisasiantuntija Alisa Matomäki Ruokavirastosta.
– Muilla hevoseläimillä se ei ole niin tarkkaa. Ne kelpuuttavat siinä mielessä riittävästi sen toisen hevoseläimen kaveriksi, että tyydyttyy se lajityypillinen kanssakäymisen mahdollisuus.
Lue myös: Helsingin hotelleissa kuhisee nyt tuhansia koiria – Lenan koira teki kielletyn asian
Isommille hevosille suuremmat tilat
Uusien tallien ulkotarhojen minimikoko on 300 neliömetriä. Myös pihattojen rakennusmääräyksiin on tulossa tarkennuksia. Katto, neljä seinää, kiinteä lattia ja oviaukot ovat pakollisia.
Isot, säkäkorkeudeltaan yli 170 senttimetriä pitkät hevoset tarvitsevat jatkossa vähintään kymmenen neliön kokoiset karsinat. Mitä isompi hevonen on, sen enemmän tarvitaan neliöitä.
Samat tilavaatimukset koskevat ryhmäkarsinoita ja pihattoja. Myös nuorille hevosille tilavaatimukset perustuvat jatkossa säkäkorkeuteen.
Lue myös: 18 vuotta muhinut riita kiehui yli – miehet kaatoivat luvatta 1,5 hehtaaria toisen metsää
Muutoksia liikkumiseen ja ruokintaan
Hevosen on saatava päivittäin vapaata liikkumista tarhassa tai laitumella. Ratsastus, ajo tai juoksutus eivät korvaa hevosen vapaata liikuntaa.
Heinää tai muuta karkearehua on oltava saatavilla vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa, ja vettä pitää olla tarjolla jatkuvasti vuodenajasta riippumatta.
Varsan vieroitusiäksi määritellään vastaisuudessa vähintään puoli vuotta.
Hoidolliset toimenpiteet, kuten hammastarkastukset, loishäädöt, rokotukset ja kuolainalueen tarkastukset, tulevat pakollisiksi säännöllisinä rutiineina. Kuolainalueen tarkastus ei vaadi eläinlääkäriä.
– Vähintään viikoittaiseen rutiiniin on varmasti helppo ottaa mukaan, että kurkataan niitä suupieliä hoidon lomassa, Matomäki sanoo.