Kuulantyöntäjä Mika Halvari sanoo tulleensa viime kesänä urheilijan urallaan tienristeykseen. Elokuussa 2000 vahingoittuneen vasemman jalan akillesjänteen paranteleminen vaati aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta Halvarin mukaan vaivannäkö kannatti.
Kilpaura alkoi tavallaan uudestaan.
-Koin viime kesänä urheilijan urallani uudestisyntymisen, ja kaikki oli opeteltava uudestaan. Nyt olen pientä flunssaa lukuun ottamatta täysin terve. Näin hyvässä kunnossa en aiemmin ole tähän vuodenaikaan ollut kuin 1999, Halvari vakuuttelee.
Hän ilmoittaa tällä hetkellä pystyvänsä työntämään paikaltaan 19,5 metriä, mikä on kuulemma aivan riittävästi. Rohkaisevat testitulokset tukevat Halvarin optimismia. Suurempi arvoitus on kilpailuterävyyden löytyminen. Halvari, 31, pänttäsi viime kesänä kuulantyönnön perusasioita omissa oloissaan, eikä ehtinyt kauden kilpailurulettiin.
Kuula lensi alkusyksystä parhaimmillaan 19,89. Sellaisella tuloksella ei vuoden 1995 MM-hopeamitalistille juuri ole painoarvoa. Vuoden kotimainen tilastokärki on Arsi Harjun työntämä 20,98.
-Minulla on tapana laskea arvokilpailujen menestysmahdollisuuteni kymmenen parhaan kilpailun keskiarvosta. Vuonna 1995 se oli 21,08, ja tuloksella 20,93 otin Göteborgin MM-kilpailuista hopeaa.
-Pitää olla niin hyvässä kunnossa, että rautapallo lentää pitkälle huonompanakin päivänä, Halvari määrittelee.
Hänen ensi vuoden tulostavoitteensa on 22 metrin rajan rikkominen. Ennätyksensä 22,09 Halvari työnsi hallissa alkuvuodesta 2000. Ulkona kuula on lentänyt parhaimmillaan 21,50 MM-vuonna 1995.