Kristillisdemokraatit ei voi olla hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan, sanoo kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) MTV Uutisille.
Suomen ulkopoliittinen johto on linjannut, että Suomi tulee "jossain vaiheessa" tunnustamaan Palestiinan. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaati maanantaina keskustelua aiheesta hallituksen sisällä.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo kuitenkin, ettei puolue voi olla hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan.
– Ei varmasti tule kahden vuoden aikana olemaan näköpiirissä edellytyksiä, joiden pohjalta Palestiina voitaisiin tunnustaa. Mielestäni kristillisdemokraatit ei voi olla samassa hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan, Räsänen sanoo MTV Uutisille.
Räsäsen mielestä ratkaisevaa on, että Gazaa hallitsee islamistinen äärijärjestö Hamas, jota osa palestiinalaisista tukee.
– Oleellista on, että siellä (Palestiinassa) tulisi olla hallinto, johon voi luottaa. Nythän sitä hallitsee käytännössä terroristijärjestö Hamas, Räsänen sanoo.
Lue lisää: Adlercreutz vaati keskustelua Palestiinan tunnustamisesta - nyt puhuu Essayah
Hallituksessa eri näkemyksiä Palestiinan tunnustamisesta
Kysymys Palestiinan tunnustamisesta on jakanut hallituspuolueiden edustajia tällä viikolla.
RKP:n Adlercreuzin mukaan Palestiinan tunnustaminen jo nyt ei olisi dramaattista, sillä Suomi kannattaa jo kahden valtion mallia.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- metsätalousministeri Sari Essayah ei ota suoraan kantaa siihen, voiko puolue olla mukana hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan. Essayahin mukaan tunnustaminen ei kuitenkaan ainakaan nyt ole ajankohtaista.
– Ei hallitus voi antaa sellaista esitystä, jota koko hallitus ei tue, Essayah viestittää MTV Uutisille.
Eilen presidentti Alexander Stubb väläytti, että oikea aika tunnustaa Palestiina voisi olla sen jälkeen, kun suuret Euroopan maat ovat sen tehneet.
Lue myös: Jani Mäkelä: Palestiinan tunnustamiseen ei minkäänlaisia edellytyksiä: "Adlercreutzin puheet ovat yksityisajattelua"
Suomessa valtion tunnustamisesta päättää tasavallan presidentti, käytännössä päätös tehtäisiin yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa.
Valtion tunnustamisen edellytyksen on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta, että maalla on pysyvä väestö, rajattu alue, hallitus, sekä kyky solmia suhteita muiden valtioiden kanssa.