Suurlähettiläs Tarja Kangaskortteen mukaan Palestiinan tilanne kokonaisuutena jää yhä avoimeksi Gazan aselevosta huolimatta.
Gazan aselepo- ja vankienvaihtosopimuksen voimaantulon lykkääntyminen kertoo siitä, miten hauras Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen aselepo tulee olemaan. Näin arvioi Suomen Ramallahin-yhteystoimiston päällikkö, suurlähettiläs Tarja Kangaskorte STT:lle. Hän kommentoi tilannetta sunnuntaina aamupäivällä ennen aselevon alkamista.
Aselepo Gazan alueella tuli voimaan sunnuntaina kello 11.15 eli muutamia tunteja alkuperäistä aikataulua myöhemmin.
Israelin mukaan viivästyksen syynä oli, että Hamas ei ollut toimittanut aselevon ehtona ollutta listaa kolmesta israelilaisesta panttivangista, jotka on määrä vapauttaa sunnuntaina. Myöhemmin aamupäivällä Hamas julkisti nimet kolmesta israelilaisnaisesta, jotka järjestön mukaan vapautetaan ensimmäisenä. Nimien julkistamisen jälkeen aselepo saatiin voimaan.
Kangaskorte oli pitänyt mahdollisena, että ennen aselevon alkamista tulee vielä joitakin mutkia matkaan.
– Olen sanonut koko ajan, että uskon vasta sitten tulitaukoon, kun se on oikeasti alkanut, Kangaskorte kertoi STT:lle Itä-Jerusalemista.
– Varmasti matkan varrella tullaan näkemään puolin ja toisin syyttelyjä siitä, että tulitauon ehtoja on rikottu. Mutta tietenkin tärkeintä olisi, että tulitauko kuitenkin pitäisi.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös: Tulitauko Gazassa on alkanut, avustusrekkoja rajanylityspaikalla – MTV seuraa
Äärioikeistolainen puolue ja kolme ministeriä eroavat Netanjahun hallituksesta
Asiantuntija MTV:lle: Israelilla ei varaa aloittaa laajamittaista sotilaallista kampanjaa uudelleen Gazassa
Hamasin sotilaat juhlivat tulitaukoa Gazassa
Aselepoa odotettu hartaasti
Gazan aselepoa on Kangaskortteen mukaan odotettu Palestiinassa hartaasti.
– Ilmassa on ollut sellaista tiettyä helpotusta ja toiveikkuutta, Kangaskorte sanoo.
Hänen mukaansa palestiinalaisten tunnelmissa on samaan aikaan taustalla surua.
– Jokainen palestiinalainen tuntee jonkun, joka on kuollut Gazassa.
Kangaskortteen mukaan palestiinalaiset ovat seuranneet lokakuussa 2023 alkanutta Gazan sotaa ja sen kuolonuhreja tavallaan reaaliajassa.
– Jos palestiinalaisilta kysytään, niin heidän mielestään kyseessä on kansanmurha – riippumatta siitä, mitä Kansainvälinen tuomioistuin jossain vaiheessa tulevaisuudessa sanoo.
Monen koti raunioina
Gazan kaistalla humanitaarinen tilanne on ollut sodan alusta lähtien heikko, ja Kangaskortteen mukaan tilanne on etenkin viime syksyn aikana romahtanut.
– YK on kuvannut sitä sanalla apokalyptinen. Siellä on ollut pulaa ihan kaikesta: ruoasta, vedestä, lääkkeistä, terveydenhoidosta, polttoaineesta ja niin edelleen.
Kangaskorte kertoo, että Gazan siviilit ovat joutuneet siirtymään Israelin pommitusten tieltä, monet useampiakin kertoja, eikä ihmisillä ole ollut mahdollisuutta poistua Gazan alueelta.
Hänen mukaansa yli 90 prosenttia Gazan asuntokannasta on tuhoutunut tai vaurioitunut.
– Nyt kun ihmiset varmasti haluavat pian päästä palaamaan koteihinsa, niin se, mitä niistä kodeista on sitten jäljellä, on toinen kysymys.
Hamas yhä Gazassa
Gazan aluetta hallinneen Hamasin nykyistä toimintakykyä on Kangaskortteen mukaan vaikea arvioida. Israel on tappanut Hamasin keskeisiä johtajia, mutta Hamas on silti edelleen Gazassa.
Kangaskorte kertoo, että Hamasin kannatus on laskenut erityisesti Gazassa ja heikentynyt myös Länsirannalla.
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas sanoi perjantaina, että palestiinalaishallinto olisi valmis ottamaan vastuun Gazan hallinnasta sodan jälkeen.
Fatah-puolueen hallitsema palestiinalaishallinto toimii Länsirannalla, jossa sillä on rajoitettu itsehallinto. Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuodesta 2007 Hamasin ja Fatahin välirikon jälkeen.
Kangaskorte sanoo, että palestiinalaishallinto on tällä hetkellä ainoa selkeä ja organisoitunut taho, joka voisi hallinnoida Gazaa. Hän kertoo, että palestiinalaishallinnon oma suosio on kuitenkin hyvin alhainen, mikä voi tuottaa ongelmia. Ongelmana on hänen mukaansa myös Israel, joka ei halua hyväksyä palestiinalaishallinnolle roolia Gazassa.
– Palestiinalaishallinto on se taho, joka on pyrkinyt väkivallattomaan vastarintaan miehitystä vastaan, ja palestiinalaisten silmissä tämä väkivallaton vastarinta ei ole tuottanut tulosta, Kangaskorte kertoo.
Samalla hän sanoo, että palestiinalaisten tuki Hamasille ei välttämättä ole tukea Hamasille itsessään vaan sille, että ylipäänsä on jonkinlaista vastarintaa miehitystä vastaan.
Länsirannan miehitys jatkuu
Gazan aseleposopimuksesta huolimatta Palestiinan tilanne kokonaisuutena jää Kangaskortteen mukaan edelleen avoimeksi. Miehitetyllä Länsirannalla Israelin siirtokuntien rakentaminen jatkuu, ja siirtokuntalaisväkivalta on lisääntynyt etenkin Gazan sodan aikana.
– Israel tekee jatkuvasti erilaisia operaatioita Länsirannalla, ja palestiinalaisten liikkumista Länsirannalla rajoitetaan, Kangaskorte sanoo.
Hänen mukaansa jää nähtäväksi, muuttaako Gazan aselepo Länsirannan tilannetta johonkin suuntaan.
– Gazan aselepo- ja vankienvaihtosopimus ei ratkaise Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia, Kangaskorte toteaa.