Katainen: Joustovaraa turvaselontekoon

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen haluaa koko ulkopoliittisen keskustelukulttuurin uusiin uomiin.

Katainen piti Iisalmessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa ministerikautensa ensimmäisen merkittävän ulko- ja turvallisuuspoliittisen puheenvuoron.

Kokoomusjohtaja katsoi, että turvallisuuspoliittisen keskustelun on aika "maallistua" perinteisestä suomalaisesta yliherkästä perinteestä. Kataisen mukaan Suomessa on keskusteltu tähän saakka paljolti siitä, "kuka sanoo mitäkin ja millä oikeudella" ja henkilöiden välisistä ristiriidoista. Vähemmälle huomiolle jää itse asioiden sisältö.

Kataisen mukaan hallituksella on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kolme keskeistä periaatetta: aktiivisuus, tosiasioiden tunnustaminen ja tavoitteellisuus.

- Vastakohta tällaiselle aktiiviselle, realistiselle, tavoitteelliselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on nostalginen vetäytyvyys ja toisaalta silmät ummistava idealistisuus, joka pahimmillaan voi lähennellä kaksinaismoralistisuutta, hän listasi arvostelunsa kohteita yksilöimättä.

Katainen teki pesäeroa myös perinteiseen ajatteluun, jonka mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulisi vallita poliittinen yksituumaisuus. Katainen piti konsensusperiaatetta sinänsä hyvänä tavoitteena, mutta katsoi, että oppositiolla on täysi oikeus olla asioista tälläkin saralla eri mieltä.

Pummilla ei ajeta

Reunavaltioksi tai poikkeuksia hakevaksi valtioksi jääminen ja "vapaamatkustaminen" eivät ole Kataisen mukaan arvossaan maailmalla, eivätkä ne siten voi olla Suomenkaan tie.

Kataisen mielestä tulevalla turvallisuuspoliittista selonteolla ei pidä myöskään sementoida ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koko vaalikaudeksi. Hän katsoi, että tulevan selonteon tulee kattaa vain hallituskauden alun turvallisuuspoliittiset linjaukset.

Kataisen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee elää ajassa. Selontekoa on siten varauduttava täydentämään loppuvaalikaudella erillisselvityksellä, jos tilanne niin vaatii.

Esimerkiksi Nato-jäsenyyskysymyksen uudelleenarviointiin hän ei kuitenkaan kokouksen päätteeksi pidetyssä lehdistötilaisuudessa uskonut.

Turvaselonteon yhteyteen valmisteltavalta Nato-selvitykseltä Katainen sanoi odottavansa paljon. Selvityksen pohjalta pitäisi hänen mukaansa kyetä käymään tunteilun ja pilkkakirveiden heittelyn sijaan realistista ja järkevää keskustelua Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

Kahdenvälisyys kunniaan

"Tosiasioiden tunnustaminen" merkitsee Kataisen mukaan sen tunnustamista, että kansallisvaltiot ovat edelleen keskeisiä toimijoita ulkopolitiikassa. Jo Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja Intian kansallisista intresseistä lähtevä toiminta osoittaa Kataisen mukaan sen, että ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä ongelmia ja haasteita ei voi ratkaista pelkästään kansainvälisten järjestöjen kautta.

- Ja siksi myös Suomen kannalta on olennaista, että me aktiivisesti, etukenossa, rakennamme kahdenvälisiä suhteita, hyvää keskusteluyhteyttä eri maiden kanssa siitäkin huolimatta, että aina emme olisi heidän kanssaan kaikista asioista samaa mieltä.

Kataisen mukaan kansainvälisten järjestöjen toimintakin on merkittävää, mutta tosiasioiden tunnustamisen kannalta on rehellistä todeta, että kahdenväliset suhteet ovat ulkopolitiikassa edelleenkin keskeisellä sijalla.

Katainen puolusti voimalla myös Suomen pysymistä Afganistanissa. Hän ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa siihen, onko Suomen panosta lisättävä ja kuinka paljon. Asia tulee piakkoin hallituksen ratkaistavaksi.

Niin ikään kokoomusjohtaja näki luonnollisena, että Suomi tekee päätöksen osallistumisesta Naton NRF-joukkoihin. Sekin ratkaisu on edessä jo tänä syksynä.

(MTV3-STT)