Kasvihuonekaasuista yllättävää etua: Lisäävät ruoan tuotantoa – haitat silti hyötyjä suuremmat

Noin kolmenkymmenen viime vuoden aikana kasvien peittämä alue maapallolla on lisääntynyt peräti 18 miljoonalla neliökilometrillä, kertoo tuore tutkimus. Alue vastaa Ylen mukaan noin viittäkymmentä Suomen kokoista aluetta. 

Koko maapallon pinta-alasta noin kolmannes on viherkasvien peittämää. 

Mullistaako tämä uusi tutkimustieto jotakin, ympäristötieteiden laitoksen professori Pekka Kauppi? 

– Uusimman tutkimustiedon mukaan kasvien peittämän alueen lisääntyminen on jonkin verran suurempaa kuin mitä aiemmin on tiedetty, Kauppi sanoo, mutta toteaa samalla, ettei tulos ei ole käänteentekevä. 

Hyvä asia ruoan tuotannolle

Kasvihuonekaasujen vaikutuksista on kerätty tutkimustietoa jo 1970-luvulta asti.

Esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä ilman hiilidioksidipitoisuutta on jo kauan käytetty hyväksi. Hiilidioksidin tiedetään helpottavan kasvien yhteyttämistä, parantavan kasvua ja lisäävän satoa. Samalla tavalla kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat myös maapallolla. 

Hiilidioksidi ei ole ainoa kasvillisuutta lisäävä tekijä. Muita sellaisia ovat typpi, lämpötilan nousu, sademäärä ja auringonvalo.

Tutkimuksen mukaan hiilidioksidi selittää kuitenkin 70 prosenttia maapallon vihertymisestä. Kasvien määrän lisääntyminen eli rehevöityminen on Kaupin mielestä yksiselitteisen hyvä asia.

– Se on hyvä asia ruoan tuotannon ja puunjalostuksen kannalta. Myös luontoarvot ja luonnon moninaisuus ovat hienoja seikkoja, esimerkiksi tropiikin metsät ovat hyvin runsaslajisia, Kauppi kuvaa.  

Kauppi muistuttaa, että hiilidioksidilisä ei hyödytä kasvintuotantoa loputtomiin. Kasvit, yllättävää kyllä, sopeutuvat korkeaan hiilidioksiditasoon, eivätkä voi hyötyä siitä loputtomasti.

– Muutenkin ihmisen toiminta vaikuttaa siihen hyötyyn, mitä hiilidioksidista ilmakehässä saadaan, esimerkiksi viljelyä pitää osata kehittää kestävästi, Kauppi sanoo.

"Päästöjä silti vähennettävä"

Ilman hiilidioksidipitoisuudella on myös haittavaikutuksensa. Se on päävastuullinen ilmaston lämpenemisestä, mikä taas on vakava asia.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa merenpinnan nousua, jäätikköjen sulamista, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymistä, maanviljelyksen muutoksia, tartuntatautien leviämistä ja niin edelleen. 

Haitat ovat loppujen lopuksi hyötyä suurempia. 

– Siitä on erilaisia tulkintoja, miten paljon ilmasto maapallolla lämpenee. Joka tapauksessa päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää, sillä haitat ovat niin vakavia, Kauppi sanoo. 

Maapallon vihertymistä selvittäneessä tutkimusryhmässä oli jäseniä kahdeksasta maasta. He käyttivät hyväkseen Nasan satelliiteilla viime vuosikymmenten aikana kerättyä tietoa. 

Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -sivustolla. Siitä kertoi Suomessa ensimmäisenä Yle.