Moukarinheiton 15-kertainen Suomen mestari ja 19-kertainen arvokisaedustaja Olli-Pekka Karjalainen osaa samaistua Lontoon MM-kisoihin osallistuviin suomalaisurheilijoihin.
Karjalaisen kokemuspankista löytyy onnistumisia, esimerkiksi Euroopan mestaruus sekä nuorten kultamitalit MM- ja EM-tasolta, mutta myös notkahduksia.
Suomalainen urheiluyleisö suhtautuu yleisurheilun arvokisoihin intohimolla, josta seuraa väistämättä tunteellinen keskustelu "kenellä pää kestää". Mutta myös päätä voi vahvistaa harjoittelemalla.
- On olemassa ihmistyyppejä, jotka ovat luonnollisesti valmiita kaikkeen. Mutta yleensä kilpailutapahtuman hallinta täytyy opetella. Joillakin se vie vähemmän, toisilla enemmän aikaa, Karjalainen kertoo.
Oppimisprosessi voi kestää vuosia, joten henkisen valmennuksen pitäisi olla yhtä luonnollinen ja automaattinen osa valmennusta kuin voimaharjoittelu tai tekniikkatreenit.
- Mitä varhaisemmassa vaiheessa sen aloittaa, sitä aiemmin urheilija on valmistautunut ja saa tuloksia. Se on hemmetin kovaa työtä ja siihen liittyy vääriä mielikuvia, että kyse olisi vain sohvalla makaamisesta ja rentoutumisesta, Karjalainen korostaa.
- Jos henkisessä valmennukseen mennään ratkomaan ongelmia, on jo auttamattomasti myöhässä. Sitä pitäisi tarkastella oman potentiaalin maksimoinnin näkökulmasta kuten muuta harjoittelua.
Miestä vietiin kölin ali
Karjalainen aloitti yhteistyön urheilupsykologian emeritusprofessori Juri Haninin kanssa, kun nenä oli jo verillä. Hän lähti Ateenan 2004 olympialaisiin tilastokolmosena ja karsiutui loppukilpailusta.
- Asiaan (henkiseen valmennukseen) kiinnitettiin huomiota vasta, kun olin mennyt oikein kunnolla kölin ali, Karjalainen harmittelee.
- Siinä oli fyysisiäkin juttuja kuten pohjekramppi, mutta huomasin, etten ole valmis kohtaamaan tätä hommaa. Ja kuinka olisin voinut olla valmis, kun en ollut treenannut sitä millään tavalla.
Karjalainen pureutui Ateenan pettymyksen jälkeen huolella kilpailutilanteeseen ja sen hallintaan. Hän löysi oman, yksilöllisen tapansa valmistautua arvokisoihin.
- Muutos oli merkittävä jo vuodessa. Pystyin hanskaamaan kilpailutilanteen, mutta harjoittelin sitä valmistautumista vuosien ajan joka ikisessä kilpailussa. Lopulta siitä muodostui minulle vahvuus, täsmäase kamppailussa muita vastaan.
Mentaalivalmennus on nykyisin yhä luonnollisempi osa valmennuksen kokonaisuutta, mutta sen pitäisi tulla urheilijan elämään ajoissa ja ilman eri päätöstä.
- Urheilijalla on vastuu tekemisistään, mutta pitäisi olla valmiit rakenteet, jotka tukevat tätä hommaa. Suunta on oikea, mutta toiminnan pitäisi olla proaktiivista eikä reaktiivista, Karjalainen korostaa.
Hän varoo tyrkyttämästä omia ratkaisujaan muille malliksi. Hän taipuu sentään terveisiin Lontooseen lähteville suomalaisurheilijoille.
- Menkää sinne ja nauttikaa. On harvojen etuoikeus päästä arvokisoihin mittelemään paremmuudesta maailman parhaiden kanssa. Kannattaa ottaa hetkestä ilo irti, sillä se on parasta, mitä ihminen kokee.
- Tätä muuta elämää riittää sitten uran jälkeen.
Tätä nykyä Karjalainen työskentelee Kuortaneen valmennuskeskuksessa. Hänen vastuullaan ovat kansainvälinen toiminta ja erilaiset kehityshankkeet.