Seivästähti Wilma Murto, 21, saa jatkuvasti kommentteja ulkonäöstään – "Onko painoa enemmän kuin viime kaudella"

12:44
Videolla Wilma Murron haastattelu Viiden jälkeen -ohjelmasta.

Seiväshyppääjä Wilma Murto tuli rytinällä suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2016. Tammikuussa vasta 17-vuotias Murto hyppäsi tuloksen 471 hallikilpailussa Saksassa. Tulos on yhä alle 20-vuotiaiden maailmanennätys, Suomen ennätys sekä myös Murron henkilökohtainen ennätys.

Tiistaina MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Murto kertoo vuoden 2016 menestyksen tuoneen paineita, joita nuori urheilija ei osannut käsitellä.

– Jälkeenpäin olen nähnyt sen tilanteen haastavuuden. Vaikka on ollut hyvä tukitiimi ja vahva perusta tekemiselle, isoin haaste on ollut korvien välissä. Yhtäkkiä jollain muullakin oli odotuksia urheilemisesta kuin itselläni. Kyllä se oli sellainen henkinen haaste heti tulosten tekemisen jälkeen.

Kovista odotuksista huolimatta Murron tulokset eivät Saksan ennätyshypyn jälkeen nousseet enää samalle tasolle. Murto toki ylitti samana kesänä korkeuden 4.52, seuraavana talvena 4.66 ja vielä vuoden 2018 kesällä 4.60, mutta tulokset eivät kehittyneet odotetunlaisesti.

– Kun sain vähän pakkaa kasaan, tuli jalkaterävamma, joka vei yhden vuoden. Sitten tuli valmentajan vaihto, joka vei toisen vuoden.

Murto on vaihtanut valmentajaa useaan otteeseen. Syksyllä 2018 Murron ja häntä yhdeksänvuotiaasta saakka valmentaneen Jarno Koivusen valmennussuhde päättyi ja Murto siirtyi Steve Ripponin valmennukseen. Vuoden 2019 alussa valmentajaksi tuli Mikko Latvala.

Lopulta viime marraskuussa Murto palasi tutun Koivusen valmennukseen. Tauko valmennussuhteessa teki hyvää. Murto oli kasvanut Koivusen ohjauksessa lapsesta aikuiseksi ja molemmat tunsivat tarpeen ottaa etäisyyttä.

Vaikka tulokset toisten valmentajien ohjauksessa eivät kehittyneet, kokee Murto saaneensa heiltä paljon.

– Sain nähdä vähän muita näkökulmia ja erilaista tekemistä seiväshypyn sisällä. Minulla oli tieto vain siitä yhdestä tavasta tehdä ja valmentautua. Sain tosi paljon irti, kun näin kahden muun valmentajan tekemistä.

Lopulta Murto totesi, että paikka Koivusen valmennuksessa oli hänelle se paras ja päätti kysyä häntä valmentajakseen.

– Olen tosi tyytyväinen että tuli tehtyä se soitto, että saanko tulla takaisin

Vuosi lisää aikaa

Ratkaisu tuntuu toimineen. Viime talven hallikisoissa Murto ylitti kahdesti 460. Korkeuden, jossa oli viimeksi onnistunut heinäkuussa 2018.

– Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa vuoden 2016 jälkeen, että on vakaata ja tasaista, että voin tehdä tulosta.

Tuloksen tekemistä vaikeuttaa tänä kesänä koronavirus, jonka takia urheilukilpailuita on peruttu ja siirretty. Jäljelle jääneissä kilpailuissa noudatetaan erityisjärjestelyitä.

Murto, 21, suhtautuu poikkeukselliseen tilanteeseen rennosti.

Kun tieto Tokion olympialaisten siirrosta ensi vuoteen saavutti Murron, oli hyppääjän reaktio poikkeuksellinen.

– Mun reaktio oli: jes, mulla on vuosi lisää aikaa. On ollut niin myrskyisää muutama vuosi, että on ihan hyvä, että saan vuoden tyyntä työntekoa ennen olympialaisia.

Mistään välivuodesta ei tänä kesänäkään kuitenkaan ole kysymys. Murto sanoo tavoittelevansa jälleen ennätyskorkeuksiaan.

Tärkeä taustatiimi

Uudesta nousustaan Murto antaa kiitosta koko taustatiimilleen, johon kuuluvat valmentaja Koivusen lisäksi manageri, fysioterapeutti, psykologi ja ravintovalmentaja. Etenkin nuorelle urheilijalle taustajoukkojen tuki voi olla korvaamattoman arvokas.

Murto sanoo saavansa turvaa arkeensa siitä, että tietää aina, keneltä kysyä apua ongelmiinsa.

– En usko yksilöurheiluun ollenkaan. Aina on tiimi, jonka kanssa tehdään töitä. Uran kehitys on perustunut siihen, että olen löytänyt ihmisiä, joihin voin luottaa, hän sanoo.

– Minutkin on tosi nuorena heitetty huippu-urheilun maailmaan. Samalla pitäisi kasvaa aikuiseksi ja urheilijaksi.

Psykologi tuli mukaan Murron taustajoukkoihin syksyllä 2018. Tuolloin Murto otti yhteyttä olympiajoukkueessa tutuksi tulleeseen psykologiin, vaikkei siihen mitään varsinaista tarvetta kokenutkaan olevan. Murto sanoo olevansa päätökseensä todella tyytyväinen. Monet ongelmat ratkeavat puhumalla.

– Voin sanoa hänelle asiat ihan sellaisenaan kuin ne ovat minun mielessäni. Sitten voikin käydä niin, että huomaan itse, että eihän tuossa ole mitään järkeä.

Raakaa vertailua

Monet naisurheilijat ovat puhuneet julkisesti huippu-urheilijoiden ulkonäköpaineista. Myös Murto kertoo joutuneensa todistamaan ulkonäköönsä liittyvää arviointia ja arvostelua.

Murto sanoo, että muiden kokema oikeus hänen ulkonäkönsä kommentoimiseen tuntuu urheilussa kaikkein epäinhimillisimmältä. Esimerkiksi itsestään kirjoitettujen juttujen kommenttiosioita hän välttelee.

– Siellä ovat aina ne kiintiökommentit siitä, miltä olen näyttänyt tai onko painoa enemmän kuin viime kaudella.

Tässäkin asiassa Murto voi tarvittaessa turvautua taustatiimiinsä. Ravintovalmentajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia suorituskyvystä ja oikeanlaisesta ravinnosta. Toisaalta tämä muistuttaa olennaisesta.

– Tärkeintä on, että on terve, hyvinvoiva ja vahva, eikä se, miltä näyttää. En ole siellä näyttämässä miltään, vaan hyppäämässä korkealta. Se ei ole riippuvainen siitä, miten vertaudun muihin urheilijoihin. Olin missä seurassa vaan, olen naiseksi pitkä ja lihaksikas, verrattuna keskiverto seiväshyppääjäänkin.

Vertailu muihin voi olla todella raakaa.

– On sanottu, että joku muu laji voisi olla parempi kuin tämä sirojen tyttöjen hyppylaji.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja