Kuntien ulkoistamislaskelmiin ei voi luottaa, pamauttaa terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Hänen mukaansa kunnissa tehdään virheellisiä laskelmia koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen vaikutuksia kustannuksiin.
Sote-palvelujensa kokonaan ulkoistavien kuntien määrä on vahvassa kasvussa. Vuoden alussa sote-ulkoistuksen tekee neljä kuntaa, aikaisemmin sen on tehnyt viisi kuntaa. Yli kymmenen kuntaa harkitsee ulkoistamista. Näistä moni kilpailuttaa sote-sektorinsa jo tämän vuoden puolella.
Kunnissa perustellaan ulkoistamista kustannussäästöillä ja lääkäripulalla, mutta erityisesti sillä, että ulkoistuksella turvataan lähipalvelujen pysyminen lähellä. Kunnissa on aito pelko siitä, että vuonna 2017 voimaan astuva sote-järjestämislaki keskittää palveluita pikkukunnista lähemmäksi sote-alueen keskustaa.
Lain myötä järjestämis- ja tuotantovastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta kuntaryppäille, joita jatkossa myös sote-alueiksi kutsutaan. Laki on tarkoitus vahvistaa kevään 2015 aikana. Siksi tämä talvi on kriittistä aikaa, sanotaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta.
– Lakiluonnokseen on selkeästi kirjattu se, että ennen lain toimeenpanoa edeltävien ulkoistussopimusten osalta vastuu voidaan siirtää, näin sovittaessa, toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Mutta lain voimaantulon jälkeen tehdyt sopimukset jäävät sopimuksen tekijän vastuulle, selventää JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto lain sisältöä.
Miksi tämä kohta on olennainen?
– Kunta ulkoistaa mahdollisesti myös kustannukset tuleville kumppaneilleen, jotka tuottavat palveluita sote-alueen sisällä. Nykyisistä sopimuksista tulisi vastaamaan joku toinen kunta tai kuntayhtymä, jatkaa Katajisto.

