Kansliapäällikkö: Veronmaksaja häviää kuntien sote-ulkoistuksissa

Kuntien ulkoistamislaskelmiin ei voi luottaa, pamauttaa terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Hänen mukaansa kunnissa tehdään virheellisiä laskelmia koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen vaikutuksia kustannuksiin.

Sote-palvelujensa kokonaan ulkoistavien kuntien määrä on vahvassa kasvussa. Vuoden alussa sote-ulkoistuksen tekee neljä kuntaa, aikaisemmin sen on tehnyt viisi kuntaa. Yli kymmenen kuntaa harkitsee ulkoistamista. Näistä moni kilpailuttaa sote-sektorinsa jo tämän vuoden puolella.

Kunnissa perustellaan ulkoistamista  kustannussäästöillä ja lääkäripulalla, mutta erityisesti sillä, että ulkoistuksella turvataan lähipalvelujen pysyminen lähellä. Kunnissa on aito pelko siitä, että vuonna  2017 voimaan astuva sote-järjestämislaki keskittää palveluita pikkukunnista lähemmäksi sote-alueen keskustaa.

Lain myötä järjestämis- ja tuotantovastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta kuntaryppäille, joita jatkossa myös sote-alueiksi kutsutaan. Laki on tarkoitus vahvistaa kevään 2015 aikana. Siksi tämä talvi on kriittistä aikaa, sanotaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta.

– Lakiluonnokseen on selkeästi kirjattu se, että ennen lain toimeenpanoa edeltävien ulkoistussopimusten osalta vastuu voidaan siirtää, näin sovittaessa, toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Mutta lain voimaantulon jälkeen tehdyt sopimukset jäävät sopimuksen tekijän vastuulle, selventää JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto lain sisältöä.

Miksi tämä kohta on olennainen?

– Kunta ulkoistaa mahdollisesti myös kustannukset tuleville kumppaneilleen, jotka tuottavat palveluita sote-alueen sisällä. Nykyisistä sopimuksista tulisi vastaamaan joku toinen kunta tai kuntayhtymä, jatkaa Katajisto.

Pyhtäällä, jossa on tehnyt sopimus sote-sektorin ulkoistamisesta Attendon kanssa, tämä myönnetään. Mutta miksi niin pitkä sopimus, vuoteen 2024 asti?

– Pitkä sopimusaika siksi, että pyrimme palvelun kehittämiseen. Lyhyen sopimusajan aikana palvelujen kehittäminen ei ole mahdollista, sanoo johtava hoitaja Marjut Suvilaakso Pyhtään kunnasta.


– Pyrimme integroimaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon palveluja. Meidän terveysasemalle on tulossa erikoissairaanhoidon palveluina neurologin, psykiatrin, fysiatrin ja geriatrin palveluja. Näin me saamme palveluja aikaisemmassa vaiheessa asiakkaille, sanoo Suvilaakso.Pyhtää arvioi, että kymmenessä vuodessa säästöä tulee 15 miljoonaa euroa. Säästö tulee muun muassa siitä, että kustannusten vuosinousu on sidottu kolmeen prosenttiin. Sen lisäksi palvelut paranevat.

Soten kokonaisulkoistukset

 

Selvittäneet

Evijärvi

Lappajärvi

Kauhava

Pukkila

Pyhäntä (terveyspalvelut)

Merikarvia

 

Ulkoistaneet

 

Juupajoki

Tohmajärvi

Puolanka

Rääkkylä

Mänttä-Vilppula

 

Ulkoistavat

 

Rantasalmi

Parkano

Pyhtää

Kärsämäki

 

Harkitsevat

 

Alavus

Kuortane

Vimpeli

Alajärvi

Jämijärvi

Ikaalinen

Ähtäri

Pieksämäki

Jämsä

Sysmä

Soini

 

Ministeriö varoittaa tuplakuluista

Ministeriön viesti on selvä. Ulkoistamissopimuksia kannattaa tehdä korkeintaan vuoteen 2017 saakka eli uuden lainsäädännön alkuun asti. Syy tähän on mahdollinen tuplalaskutus. Tämä tarkoittaa, että ulkoistanut kunta voi joutua maksamaan palveluista paitsi yritykselle, mutta lisäksi omalle sote-alueelleen.

– Sellainen riski pitää pitää mielessä. Ministeriön sopimuspuolen juristit ovat sanoneet minulle, että tällainen riski on olemassa. Minä en voi siis sanoa, että ei huolta, sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Sillanaukee sanoo suoraan, että pitkiin ulkoistussopimuksiin pyrkiviin laskelmiin ei voi luottaa. Niin, kuka tässä oikein voittaa?

– Minusta ei ainakaan veronmaksaja. Nämä laskelmat eivät kyllä pohjaudu oikeisiin lukuihin. Lukuja on verrattu esimerkiksi siihen, että mitä kunta joutuu maksamaan sote-alueelle. Meillähän ei ole vielä edes esitystä, että millä tavalla, mihin perustuen, kunnat maksavat sinne sote-alueelle, kansliapäällikkö päättää.

Lue myös:

    Uusimmat