Kansalaiset tyytyväisiä kehitysapuun

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Suomalaiset pitävät tärkeimpinä kehitysyhteistyön kohteina Afrikan maita. Lisäksi kansalaiset korostavat myös Baltialle ja Venäjälle annettavan avun tärkeyttä. Tulokset ilmenevät Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Kyselyä varten haastateltiin 630 kansalaista sekä 60 päättäjää.

    Mielipiteet kehitysavun määrästä jakautuvat kahtia. Puolet suomalaisista olisi valmis nostamaan avun määrää kun taas puolet haluaisi pitää sen ennallaan.

    Kyselyn mukaan runsas kolmasosa suomalaisista suhtautuu välinpitämättömästi kehitysyhteistyöhön. 37 prosenttia kansalaisista on vähän tai ei lainkaan kiinnostunut Suomen harjoittamasta yhteistyöstä kehitysmaiden kanssa. Kehitysyhteistyö kiinnostaa paljon 12 prosenttia kansalaisista. Tasan puolet sanoo olevansa jonkin verran kiinnostunut.

    Kansalaisten enemmistö (41 prosenttia) katsoo kehitysyhteistyön tärkeimmäksi päämääräksi tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistämisen. Päättäjistä 53 prosenttia näkee tärkeimmäksi tavoitteeksi köyhyyden vähentämisen. Kansalaisista köyhyyden vähentämistä pitää keskeisimpänä runsas kolmannes (36).

    Kyselyn mukaan vain joka yhdeksäs kokee saavansa tarpeeksi tietoa Suomen kehitysmaapolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä. Eniten tietoa saadaan televisiosta (76 prosenttia) ja lehdistöstä (61). Päättäjien tärkeimmät tiedonlähteet ovat samat, mutta toisessa järjestyksessä. Lehdistö on tärkein (81) ja televisio toiseksi merkittävin (47).
    (STT) Tutkimuksessa mitattiin sekä asennoitumista että tiedontarvetta Suomen kehitysmaapolitiikasta. Lähes joka toisen vastaajan mielestä Suomen kehitysyhteistyötavoitteista on "yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysmaissa. Runsas kolmannes pitää tärkeänä "kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentämistä". Selkeä enemmistö kansalaisista kastoo, että kehitystyö kuuluu osaksi Suomen ulkopolitiikkaa.

    Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 1995. Vastaisuudessa se on tarkoitus tehdä vuosittain.

    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •