Sodankäynti on läpi historian on varsin julmaa siviiliväestöä kohtaan. Kansainväliset sopimukset suojelevat kuitenkin nykyaikana siviilejä julmuuksilta – ainakin teoriassa.
Huomenta Suomessa vierailleet historioitsija, dosentti Lasse Laaksonen ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston puheenjohtaja Frank Johansson ovat erimielisiä siitä, pitäisikö kansainvälisiä sopimuksia muuttaa sen vuoksi, että turvapaikanhakua käytetään hybridivaikuttamisen välineenä.
Sodat ja konfliktit ovat kautta aikojen saaneet liikkeelle suuria ihmismääriä. Tämän hetkisistä sodista muun muassa Syyrian ja Jemenin sisällissodat ja Ukrainan sota ovat ajaneet miljoonia ihmisiä jättämään kotinsa.
Kansainväliset sodankäyntiä sääntelevät sopimukset solmittiin suurelta osin toisen maailmansodan jälkeen sodan aiheuttamien massiivisten tuhojen jälkeen ja niiden estämiseksi.
– Edelleenkin on vaikea löytää sellaista sotaa, jossa sodankäynnin sääntöjä ei rikottaisi. Kysymys onkin se, että jos näitä sääntöjä ei olisi, niin rikottaisiinko niitä vielä enemmän, kysyy Frank Johansson.
Lue myös: Orpo: Uusia päätöksiä itärajalle valmistellaan: "Yhä enemmän viitteitä siitä, että toiminta on järjestettyä"
Vaikka siviiliväestöä kohtaa kohdistetaan edelleen jatkuvasti sotatoimia, Johanssonin mukaan sodankäyntiä sääntelevät kansainväliset sopimukset eivät suinkaan silti ole turhia. Nykyään sotarikoksia määränneitä johtajia voidaan tuoda oikeuden eteen. Varhaisemmassa historiassa tätä ei juuri tapahtunut.