Jos EU:n jäsenmaat epäonnistuvat nyt Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanteen hoitamisessa, Suomi voi ensi kerralla olla yksi kärsijöistä, sanoo hybridiuhkien asiantuntija.
Eurooppaa ravistelee rajakriisi, kun Valko-Venäjä on lähettänyt EU-maa Puolan rajalle suuria joukkoja turvapaikanhakijoita Lähi-idästä.
Kriisistä ei koidu Suomelle isoja seuraamuksia, mutta epäsuoria vaikutuksia voi olla. Näin sanoo hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
– Välillisesti tällä voi olla suuri merkitys Suomelle, sillä jos tätä ei nyt pystytä hoitamaan Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden toimin, syntyy huono esimerkki, jota voidaan käyttää myöskin Suomen painostamiseen, Savolainen sanoo MTV Uutisille.
– Mikäli osoittautuu, että tällaisia tilanteita on mahdotonta hoitaa Euroopan unionin jäsenmailla ja sillä yhteisöllä, Suomi voi saada seuraavalla kerralla osansa samanlaisesta ongelmasta.
Suomeen on saapunut Valko-Venäjältä heinäkuun jälkeen noin 30 henkilöä. Saksalaislehti Die Welt uutisoi eilen, että EU-komission asiakirjan mukaan Suomi olisi Saksan ohella rajalla olevien ihmisten pääkohde.
Savolainen ei pidä todennäköisenä, että Suomeen saapuisi suurta joukkoa ihmisiä. Reitti on pitkä, eivätkä laivat Tallinnassa ja Tukholmassa ota välttämättä kyytiin, vaan Suomeen päästäkseen pitäisi kiertää Haaparannan kautta.
Lue myös: Kokoomuksen Mykkänen hallitukselle: Tulisiko Suomen itärajalle harkita aidan rakentamista?
Venäjä voisi aiheuttaa "aivan painajaismainen skenaarion"
Suomen on katsottu joutuneen hieman vastaavan hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille tuli vuosina syksyllä ja talvella 2015–2016 Venäjältä poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.
Suomi ja Venäjä kävivät neuvotteluja asiasta, ja lopulta virta tyrehtyi, eikä ole sittemmin käynnistynyt.
Itse asiassa hybridiasiantuntija Savolainen sanoo, että tällä hetkellä ja tältä osin Venäjä peräti suojelee Suomea.
Suomen itärajalle voisi ilmaantua jatkuvasti turvapaikanhakijoita, mutta niin ei tapahdu.
Kansainväliset velvoitteet eivät sinänsä pakota Venäjää estämään rajanylittäjien liikkumista Suomen rajanylityspaikoille. Savolaisen mukaan Venäjä kuitenkin estää laitonta maahantuloa Suomeen selvästi enemmän kuin olisi pakko.
– Se on ihan fakta, että sitä tekevät. Tässä vaiheessa, kun olemme väleissä, tekevät näin, eikä siihen ole sinänsä mitään kansainvälisoikeudellista velvoitetta, että näin pitäisi tehdä. Sellaista on hyvä rajayhteistyö.
Halutessaan Venäjä toki voisi jälleen ryhtyä avittamaan alueellaan liikkuvia ihmisiä Suomen rajalle.
– Siitä tässä nyt näinä päivinä tietenkin keskustellaan, koska siihen voisi sisältyä aivan painajaismainen skenaario, jossa Suomen rajalle tulee nopeasti aivan liian paljon väkeä.
Tällainen tilanne voisi johtaa täyteen kaaokseen.
– Ei kukaan halua asua paikassa, jossa on kulkemassa valtava määrä ihmisiä, jotka eivät ole kirjoissa eikä kansissa, vaan ovat epätoivoisesti siirtymässä johonkin.
Lue myös: Valko-Venäjällä sotaharjoitukset aivan Puolan rajan tuntumassa, mukana Venäjän joukkoja
Valmiuslakiin päivitystä?
Suomi on kaiken kaikkiaan hyvin varautunut Puolan ja Valko-Venäjän rajan hybridioperaatiota vastaaviin uhkiin, Savolainen arvioi.
Uhka on tunnistettu. Viranomaiset osaavat toimia yhdessä, ja myös yksityinen sektori ja laajemminkin yhteiskunta ymmärtävät turvallisuuden päälle.
Lainsäädännössä olisi kuitenkin parantamisenkin varaa.
Koronakriisin myötä suomalaisille tutuksi tulleessa valmiuslaissa on viisi eri kriteeriä, joiden nojalla se voidaan ottaa käyttöön.
Kriteerien joukkoon pitäisi Savolaisen mielestä tavalla tai toisella kirjata myös laajamittaisen maahantulon erityistilanteet.
– Lainsäädäntöä kannattaa nyt tarkastella, että onko se siinä kunnossa, että tilanteen sattuessa toimenpiteet voidaan aloittaa ilman kiistelyä ja vetkuttelua.
Valmiuslakia ollaan parhaillaan päivittämässä. Koko paketin uudistaminen kestää vuosia, mutta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tänään MTV Uutisille, että hybridivaikuttamiseen liittyvät pykälät voitaisin käsitellä kiireellisessä aikataulussa erikseen.
Turvapaikkahakemusten vastaanottaminen pitäisi voida keskeyttää
Rajavartiolaki mahdollistaa puolestaan nykyisellään rajanylityspaikkojen väliaikaisen sulkemisen.
Savolaisen mielestä lakimuutosta tarvittaisiin kuitenkin siihen, että jos poikkeustilanne niin vaatisi, rajanylityspaikkojen ulkopuolella maastossa rajan laittomasti ylittäneet eivät voisi hakea turvapaikkaa Suomeen saavuttuaan.
Käytännössä siis Suomen pitäisi pystyä tarvittaessa keskeyttämään turvapaikkahakemusten vastaanottaminen, mitä kokoomus ja perussuomalaisetkin ovat eduskunnassa vaatineet.
Tämän ei sinänsä tarvitsisi tarkoittaa, ettei ketään otettaisi rajan yli, Savolainen huomauttaa. Haavoittuvimmassa asemissa olevia, vaikkapa lapsia, voisi edelleen ottaa rajan yli tilannekohtaisen harkinnan mukaan, jos Suomi niin tahtoisi.
Uhkiin kannattaisi joka tapauksessa varautua mieluummin nyt kuin tilanteen ollessa jo päällä.
– Jos siinä kohtaa lait eivät ole riittävän tehokkaasti kunnossa, poliitikot joutuvat ratkaisemaan ikävää asiaa. Nyt olisi ehkä aikaa ratkaista tämä rauhan merkeissä ja hyvin harkiten, Savolainen miettii.