Kännyköihin puuhataan sähköisiä henkilötunnuksia

Sähköiset henkilötunnukset ovat viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan pian suomalaisten arkea. Lindén arvioi, että kännykkään liitettävä sähköinen henkilötunnus yleistyy parissa vuodessa vahvimmaksi tavaksi todistaa henkilöllisyys.

Valtiovallalla on kiire vauhdittaa sähköisten henkilötunnusten suosiota, sillä palvelut siirtyvät entistä enemmän internetiin. Henkilötunnisteen liittämistä kännykkään pidetään toimivana, koska valtaosalla suomalaisista on matkapuhelin.

- Sähköisten palvelujen monimutkaistuminen vaatii sähköisen tunnistamisen yleistymistä. Ilmassa on myös merkkejä, että viranomaiset alkavat vaatia entistä tarkempaa keinoa tunnistaa henkilö, Lindén sanoo.

Sähköisen tunnistamisen kehittämistyöryhmä pohtii nyt, miten mobiilitunnistaminen Suomessa järjestetään. Poliittisia ratkaisuja on odotettavissa vuoden lopussa.

Mobiilivarmenteen käyttäjä voi todistaa henkilöllisyytensä kännykkätunnistusta hyödyntävissä palveluissa. Lisäksi sen avulla voi tehdä sähköisen allekirjoituksen.

- Teknisesti kaikki on mahdollista, ja yrityksissä on käytössä mobiilivarmenteita. Ongelmana on, että kuluttajan palveluita, joissa sovellusta voi käyttää, ei juuri ole, kertoo TeliaSoneran kaupallinen johtaja Pasi Mehtonen.

Tavoitteena on, että suomalaiset voisivat hyödyntää kännykkää muun muassa äänestämisessä, kirjastokorttina, maksuvälineenä ja matkalippuna. Tunnistaminen voidaan tehdä myös puhelun aikana.

- Minulla on lompakossani verkkopankkitunnukset, matkakortti ja luottokortti. Tulevaisuudessa kaiken voi hoitaa puhelimella, Mehtonen uskoo.

Valtio takaa ja poliisi rekisteröi

Väestörekisterikeskus luo sähköisen henkilöllisyyden samaan tapaan kuin se myöntää kansalaiselle perinteisen henkilötunnuksen. Henkilön tunnistamiseen tarvittavat henkilötiedot talletetaan kännykän sim-kortille.

Mobiilivarmenteen käyttö edellyttää uutta sim-korttia, joka lisäksi rekisteröidään poliisiasemalla. Käyttöön riittää tavallinen matkapuhelin.

Verkkopalveluihin kirjaudutaan puhelinnumerolla. Sen jälkeen käyttäjä saa tekstiviestin, jossa pyydetään tunnuslukua. Kun henkilö on tunnistettu, hän voi käyttää palvelua.

Mobiilivarmenteet lanseerattiin jo vuonna 2004, mutta toistaiseksi varmennekauppa on jäänyt vähäiseksi. Monia muitakin sähköisen tunnistamisen välineitä on olemassa. Samankaltaisella idealla toimivat esimerkiksi verkkopankkitunnukset.

Mehtonen uskoo, että mobiilivarmenteella on ensi vuonna kymmeniä tai jopa satojatuhansia käyttäjiä. Myös Lindén korostaa, että aiheesta on keskusteltu riittävästi ja on aika keskittyä käytännön toteuttamiseen.

- Tavallinen kansalainen on suurin voittaja. Kiireistä arkea helpottaa, kun sähköiset palvelut ovat helpommin ja turvallisemmin käytössä. Mobiilitunnistamisesta on olemassa vahva, yhteinen näkemys, Lindén sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat