Mainos

Kännyköiden ylivalta huolestuttaa perheitä – yhdessä mietityt pelisäännöt auttavat tasapainottamaan arkea

13:54

Kännykän käytön analysoinnissa ei kannata tuijotella pelkästään lukuja, vaan keskittyä myös sisältöihin ja siihen, miksi puhelinta käytetään.

Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia olisi rajattomasti, mutta silti tuijotamme tunnista toiseen kännykkää – miksi näin on ja pitääkö siitä olla huolissaan? Voit katsoa keskustelun aiheesta yllä olevalta videolta.

Käytetty aika ei kerro kaikkea

Telian palvelumuotoilija Miia Mökkälä kertoi Huomenta Suomessa, että vaikka ruutuaika saattaa olla aika iso, on kännykän käytössä myös paljon positiivisia asioita.

– Monesti mennään näiden huolien kautta. Somen kautta ollaan usein myös tuttaviin ja sukulaisiin yhteydessä – eli puhelin tuo myös paljon arvoa arkeen, mikä usein unohtuu keskusteluissa, Mökkälä sanoo.

Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja komppaa, että pelkästään puhelimen käyttöminuuttien tuijottelu ei kerro koko totuutta.

– On tärkeää kiinnittää huomiota sisältöön ja siihen, millaista se meidän mediankäyttö on. Vaikka se ei usein ulkopuolelle siltä näytä, puhelimen käyttö on myös hyvin sosiaalista, Rahja kommentoi.

Valtaosa vanhemmista huolissaan

Rahja kertoo, että keskustelu kännykän käytöstä on noussut viime vuosina suurempaan rooliin MLL:n kohtaamisissa perheiden ja vanhempien kanssa. Myös teleoperaattorit ovat kuulleet vanhempien huolen ja Telia toteuttikin kyselyn perheiden ajatuksista kännykän käyttöön liittyen.

– Koska operaattorit tarjoavat sen yhteyden, Telia halusi selvittää, kuinka laajasta ongelmasta on oikein kyse, mitkä ne kipupisteet oikein ovat ja pystyisikö operaattori ratkaisemaan jotain näistä ongelmista, Mökkälä kertoo.

83 prosenttia Telian kyselyyn vastanneista vanhemmista koki, että joku heidän perheessään käyttää liikaa puhelinta. Kaksi kolmasosaa näistä huolestuneista oli koittanut jollakin tapaa rajoittaa puhelimen kanssa käytettyä aikaa – yleisin tapa oli aikarajoitukset.

Kolmas osa vastanneista koki, että kännykän parissa vietetty aika oli pois perheen yhteisestä ajasta ja kännykän käytön koettiin aiheuttavan jopa fyysisiä oireita: päänsärkyä, niska- ja hartiakipuja sekä väsymystä.

Ratkaisut ja säännöt laadittava yhdessä

Rahjan mukaan olisi hyvä, että ajankäyttöön liittyvät säännöt luotaisiin yhdessä koko perheen voimin.

– Otetaan myös lapset ja nuoret mukaan kertomaan omia näkökulmiaan – huoliaan ja ilojaan kännykän käyttöön liittyen. Sääntöjen pitää olla johdonmukaisia ja koskettaa kaikkia perheenjäseniä, Rahja toteaa.

Mökkälän mukaan säännöt voivat olla todella simppeleitä, mutta auttaa silti määrittämään kännykän käytön rajoja.

– Sovitaan vaikka, että koska laitetaan illalla puhelimet pois, otetaanko puhelimia yhteisille aterioille ja kun keskustellaan yhdessä, ei käytetä puhelimia, Mökkälä neuvoo.

Myös tasapainosta huolehtiminen on tärkeää, eli vastapainoksi kännykän tuijottelulle huolehditaan unesta, ulkoilusta ja jätetään tilaa myös kasvokkain kohtaamiselle. Rahjan mukaan lasten ja nuorten kanssa olisi hyvä pohtia myös sisältöjä, eli mihin puhelinta käytetään.

– Lasten kanssa olisi hyvä käydä mediataitoja kehittäviä keskusteluja, tutkia yhdessä sovelluksia ja pelejä, Rahja sanoo.

Rahja ja Mökkälä korostivat kummatkin myös aikuisen esimerkin tärkeyttä kännykän käytössä. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.