Kännykkä osataan panna myös kiinni

Noin puolet vastaajista ei myöskään soita julkisissa kulkuneuvoissa. Vastaajat nimesivät myös itse paikkoja, joissa he välttävät soittelua. Näitä ovat mm. kirkko, juhlatilaisuudet, kylävierailut, teatterit, konsertit ja sairaala. Monissa sairaaloissa matkapuhelimia ei saa käyttääkään. Autopuhelimen käytöstä ei kyselty.

Tutkimuksessa haastateltiin yli 3000:ta kansalaista ja yritystä. Joka toinen vuosi tehtävässä kyselyssä selvitetään kotitalouksien ja yritysten puhelinasioista vastaavien henkilöiden näkemyksiä telepalveluista. Tämänkertaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin uutena aiheena matkapuhelinkulttuuria. Suhtautuminen muiden matkapuhelinten käyttöön ei ole muuttunut edellisestä tutkimuksesta. Haastatelluista kolmannes ilmoitti ärsyyntyvänsä joskus muiden kännykän käytöstä. Seitsemän prosenttia häiriintyi soittelusta usein. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla on eniten niitä, jotka häiriintyvät muiden puheluista. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kaksi kolmasosaa katsoo, että matkapuhelinmastoja voidaan rakentaa kuten tähänkin asti.

Tekstiviestien suosio lisääntynyt selvästi

Myös matkapuhelimien lisäpalveluita käytetään ahkerasti. Tekstiviestejä lähettää jo yli puolet tavallisista kännykän käyttäjistä. Edellisessä tutkimuksessa heitä oli vajaa viidennes. Käytetyin lisäpalvelu on kuitenkin soittajan numeron näyttö, jonka on ottanut kaksi kolmasosaa yksityishenkilöistä ja yrityksistä kaikki.

Kaukopuheluiden hintaa ei tiedetä

Tutkimuksen mukaan myöskään kansalaisten tyytyväisyys telepalveluihin ei ole muuttunut. Suomen teleyritysten palveluiden tasoa pidetään hyvänä. Enemmistö vastaajista eli 60 prosenttia arvioi, ettei telekilpailun vapauttaminen ole sanottavasti vaikuttanut heihin. Tämä näkyy myös siinä, että kaksi kolmesta kaukopuhelun soittajasta ei valitse erikseen operaattoria, vaan näppäilee tai pyörittää suoraan suuntanumeron. Eri operaattorit perivät eri hinnan puhelusta, joskin erot ovat melko vähäiset tai eroja voi olla vaikea selvittää.

Liikenneministeriö päätteleekin kansalaisten hintatietoisuuden olevan vähäistä. Suurin osa ei tiennyt, mitä kaukopuhelut maksavat. Vain kahdeksan prosenttia soittajista valitsi edullisimman vaihtoehdon. Sen sijaan yli puolet yrityksistä on tehnyt ensisijaissopimuksen kaukopuheluista. Kolmannes oli myös kilpailuttanut telelaitoksia.
(STT)