Osa tarttuu hetkeen ja muuttaa kumppaninsa kanssa yhteen vain viikon tuntemisen jälkeen. Osa taas haluaa odottaa sitä, että suhde on vakiintunut ja kumpikin tuntee myös toistensa huonot puolet.
AVAlaiset kertoivat, mikä on sopiva ajankohta muuttaa kumppanin kanssa yhteen.
"Yhteen vaikka heti"
AVAn kyselyyn vastanneista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että saman katon alle voi muuttaa viimeistään puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Osa on lyönyt hynttyyt yhteen jopa vain muutama viikko tapaamisen jälkeen.
"Muutin poikaystäväni kanssa yhteen noin kolmen kuukauden seurustelun jälkeen. Yhteen muutto ei ollut suunniteltu ja tapahtui melkeinpä olosuhteiden pakosta, mutta koskaan en ole sitä katunut. Viiden vuoden yhdessäelon jälkeen olemme muuttaneet pienestä yksiöstä kotoisaan kaksioon ja sieltä vielä nykyiseen asuntoon, kolmioon omalla pihalla."
"Jos toisella ei ole asuntoa, niin mikä ettei heti?"
"Mitä sitä turhaan maksaa kahta vuokraa, kun voi maksaa yhden vuokran kahteen pekkaan? Itse muutin poikaystävän kanssa yhteen kolmen viikon seurustelun jälkeen, ja edelleen 13 vuoden jälkeen olemme ja asumme yhdessä."
"Yhteen voi muuttaa, kun siltä tuntuu. Ei ole väliä, onko kulunut viikko, kaksi tai kuukausi. Kaikissa pitkäaikaisissa suhteissa olen toiminut tällä tavalla, ja hyvin on mennyt. Elämä on niin lyhyt!"
"Kyllä kahdessa kuukaudessa oppii tuntemaan toisen tavat ja sen, sopivatko ihmiset esimerkiksi taustoiltaan yhteen. Jos jo parin viikon treffailun jälkeen ihmettelee joitakin asioita ja toisen tekemiset ärsyttävät, ei kai kukaan olisi niin tyhmä, että muuttaisi ko. henkilön kanssa kimppaan, vaikka olisi kuinka hyvä... no, pano?"
"Puolessa vuodessa yleensä toinen on näyttänyt todelliset karvansa, sen, onko ihminen luotettava vai sekoboltsi. :D Jos on lapsia, heitäkin pitää ajatella ja suojella turhilta pettymyksiltä. Toivoisin, että itse löytäisin pian vihdoin jonkun ihanan ihmisen elämääni. Voisin jopa vakavasti harkita kimppaan muuttamista. :)"
"Kyllä puolessa vuodessa oppii tuntemaan seurustelukumppanin, eli silloin yhteen tai erilleen."
"Puolen vuoden jälkeen suhde on jo niin vakiintunut, että se kestää yhteen muuttamisen. :-)"
"Muutimme poikaystäväni kanssa yhteen puolen vuoden seurustelun jälkeen. Nyt olemme asuneet yhdessä puoli vuotta. Yhteiselo on sujunut hyvin. :)"
"Itse muutin nykyisen poikaystäväni – tai avokkini, koska Kela niin sanoo – kanssa yhteen puolen vuoden seurustelun jälkeen. Olimme tunteneet toisemme jo monta vuotta ystävinä, joten puoli vuotta riitti vakuuttamaan minut siitä, että suhteemme on terveellinen ja toimiva. Lisäksi olemme molemmat opiskelijoita. Yhteen muuttamalla karistimme yhteensä 160 euroa vuokristamme – puolittuvista netti- ja sähkölaskuista puhumattakaan."
"Vähintään puolen vuoden mutta mielellään niin pitkän ajan jälkeen, että kumpikin on kyennyt erkaantumaan existään totaalisesti ja tämän jälkeen myös oppinut tuntemaan vastapuolen hyvät ja huonot puolet. Pohjalla pitää olla muutama riita, jotta näkee toisen luonteen heikotkin puolet eikä vain positiivisia. Riidat usein näyttävät todellisen luonteen ja määrittelevät käyttäytymisen pitkälle riidattomienkin kausien ajalle. Itse menin vaimoni kanssa yksiin reilun vuoden päästä. Tässä välissä erosimmekin hetkeksi, mutta parempi eroaminen seurusteluaikana kuin nyt avioliitossa. Nyt yhteistä aikaa on takana 20 vuotta. Nykyinen nopeatempoinen viikossa sänkyyn ja kahdessa yhteen asumaan -seurustelu johtaa varmimmin myös pysyvään eroon."
"Kumppani pitää tuntea kunnolla"
Vastaajista yli 48 prosenttia oli sitä mieltä, että yhteen voi muuttaa yhden tai kahden seurusteluvuoden jälkeen. Kumppani tulee tuntea kunnolla, ennen kuin saman katon alle muutetaan.
"En usko, että lyhyemmässä ajassa oppii kunnolla tuntemaan kumppanin tapoja ja luonnetta. Siinä ajassa ehtii tutustua hyviin ja huonoihin ominaisuuksiin eikä olla heti vastoinkäymisten tullen kantapäät vastakkain."
"Toisen tavat pitää oppia tuntemaan hyvin ja arkeen pitää olla tottunut ennen yhteen muuttoa. Mikään ei saa tulla yllätyksenä sitten, kun asutaan yhdessä. Miksi kiirehtiä yhteen muuttamista, kun voi ensin rauhassa tutustua toiseen ja hänen tapoihinsa?"
"Ei toista voi tuntea parin kuukauden jälkeen niin hyvin, että voisi elää tämän kanssa yhdessä. Kun alkuhuuma on ohi ja yhä kestää toista, voi asua yhdessä. Mikään ei silti kiellä oleskelemasta tämän luona useita viikkoja testatakseen, pystyykö elämään toisen kanssa yhdessä."
"Jos löydän mukavan miesystävän, voin harkita yhteen muuttamista sitten, kun luulen tosiaan tuntevani hänet. En kuitenkaan luopuisi omasta asunnostani, koska parisuhde väljähtää armottomasti parin vuoden kuluttua. Rakastuminen on psykoottinen tila, joka kestää vain rajallisen ajan. Sen jälkeen on tehtävä ratkaisu. Jos kumppani on niin kypsä, että kestää myös arjen, on homma jees. Tilastot myös puhuvat armotonta todellisuutta: 50 prosenttia solmituista avioliitoista päättyy eroon!"
"Eka vuosi menee siinä rakastumisen huumassa. Vasta parin vuoden jälkeen toisen tuntee tarpeeksi hyvin. En ymmärrä intoa muuttaa heti yhteen toisen kanssa. Sitten vuoden kuluttua yhteenmuutosta erotaan. Kannattaisiko rauhassa ensin tutustua?"
"Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä lähes kaksi vuotta ja vähän aikaa sitten muutimme yhteen. Olisi kai pitänyt odottaa ja katsoa, onko kannattavaa muuttaa saman katon alle ja kestääkö suhde kauemmin. Olemme koko ajan eristyksissä toisistamme, joten ehkä olisi kannattanut odottaa vielä kauemmin, yli kahden vuoden aikaiseen seurusteluun."
"Pari vuotta ainakin. Sen verran nuoria (22- ja 27-vuotiaita) olemme, ettei ole kiirettä perustaa perhettä vielä. Sitä paitsi kun muuttaa yhteen, ei erilleen enää muutetakaan, ellei tule ero. Hitaasti hyvä tulee."
"Aikaisintaan vuoden. Siinä ajassa on voinut jo saada jonkinlaisen käsityksen toisen elintavoista. Monet muuttavat ryminällä yhteen ja kohta ryminällä erilleen."
"Jos suhde kestää kaksi vuotta, on jo oppinut tuntemaan toista niin hyvässä kuin pahassakin. Ei kannata muuttaa yhteen hetken huumassa, koska yhteisen talouden purkaminen ei välttämättä ole ihan ristiriidatonta. Miksi tehdä päätöksiä kevyin perustein? Kantapään kautta opin, että yhteen muuttaminen kolmen kuukauden jälkeen ei ollut kuin pintasilausta. Vasta sen jälkeen alkoi karu totuus näyttäytyä. Liian luottavainenkaan ei saa olla; jos toinen haluaa tosi nopeasti yhteen, pitäisi hälytyskellojen soida!"
"Se, että toinen on välillä kylässä, ei ole sama asia kuin asua miehen kanssa. Tämän sain oppia exäni kanssa kantapään kautta. Ei ihme, että nykyään erotaan niin paljon, kun edetäänkin niin nopeasti. Rakkautta on se, että pestään toisen pyykkiä, siivotaan toisen jälkiä ja tapellaan siivouksesta. Pariskunnat, jotka muuttavat yhteen voidakseen maksaa vuokraa puoliksi, tai siksi, että olisi kiva herätä toisen vierestä, huomaavat alle kahdessa vuodessa tappelevansa siitä, kuka asuntoon jää. Kun asutaan yhdessä, pitää olla jo muutakin kuin rakkautta. Pitää tietää huonot puolet ja osata rakastaa niitäkin."
"Oikean ajan tuntee"
Joka kymmenes ei osannut määritellä sopivaa aikaa sopivalle yhteen muutolle. Osan mielestä omat asunnot ovat paras ratkaisu, vaikka yhdessä olisi oltu jopa kymmenen vuotta, ja toiset taas haluavat odottaa kihloissa olemista tai avioliittoa.
"Voi muuttaa heti, kun molemmista siltä tuntuu, oli se sitten pari kuukautta tai vuotta. Ei siihen mitään oikeata aikamäärettä voi sanoa. Olemme kaikki erilaisia näissä asioissa."
"Vaikka heti, jos rakkaus leimahtaa monen vuoden tuttavuuden jälkeen. Vuosi pari kannattaa ehkä katsoa, jos kyseessä on uusi tuttavuus."
"Silloin, kun siltä tuntuu. Ei kai siihen mitään aikamääreitä tarvita?"
"Riippuu elämäntilanteesta, mutta kun rakastuu, se on menoa, ja yhdessä haluaa olla kaiken vapaa-ajan. Yhteistä asuntolainaa en kuitenkaan hankkisi heti ensimmäisellä viikolla."
"Se, voiko lyödä hynttyyt yhteen heti vai vasta myöhemmin, riippuu kumppanista ja siitä, millainen suhde on."
"Naimisiin menon jälkeen. :)"
"Ei sitä osaa aikaa sanoa. Kyllä sen varmaan tuntee, kun siltä tuntuu. Ystäväni on seurustellut kymmenen vuotta, ja edelleen he asuvat omissa asunnoissaan. He sanovat, että heille sopii paremmin näin."
"Silloin, kun siltä tuntuu. Tietysti on hyvä hieman odottaa, jotta toisen oppii tuntemaan kunnolla. Yhdessä asuminen on aina ensin opettelua, eikä sitä turhaan kannata hätiköidä. Oman ja kumppanin fiilisten mukaan!"
"Silloin, kun on menty kihloihin. Myönnän, että ehkä hieman vanhanaikaista. Periaatteet kunniaan."
"Tosirakkaus kestää erillään asumisen. On helpompaa, että molemmilla on omat asunnot. Näin säilyvät oma aika ja intohimo suhteessa. Yhteiseen asuntoon ei ole kiirettä."
"Eiköhän tämäkin juttu ole vain itsestä kiinni. Minä olen sitä mieltä, että vaikka asuttaisiin erillään kuinka monta vuotta, suhde voi kariutua, kun yhteen muuttaa. Vasta silloin näkee kaikki toisen negatiiviset piirteet. Monelle on niin vaikea hyväksyä toisen pinttyneet tavat kodin ja raha-asioiden hoidossa. Kun asuu erillään, riitoja tulee harvemmin."
"Ei ole olemassa sääntöä. Toisaalta välillä pidempi katselu voi olla hyväksi, mutta toisaalta joskus nopeatkin ratkaisut ovat ok. Toki välimatka vaikuttaa asiaan. Jos matkaa on 4,5 tuntia suuntaansa, ei väliä kauaa jaksa eikä pysty kulkemaan. Elämä on lyhyt. Pitää vain antaa mennä."
"Kyllä se siinä kolmannen yhteisen lapsen jälkeen alkaa olla aiheellista jo käytännön syistä."
"Itse odottelisin puolesta vuodesta vuoteen. Riippuu siitä, kuinka usein nähdään ja yökyläillään. Kun jaksaa odotella, näkee, muuttuuko rakastumisen huuma rakastamiseksi, ja tietää toisen niin hyvät kuin huonotkin tavat. Suhde on saanut arkipäiväisiä piirteitä, ja parhaimmassa tapauksessa rakkauden kohde on myös erittäin hyvä ystävä. Luottamus on saavutettu, ja noloimpiakin salaisuuksia on paljastettu. Suhde ei ole enää pelkkä me vaan me kaksi. Terve eriytyminen on jo tapahtunut."
Kyselyyn vastasi 892 AVAlaista.
Lue myös:
AVA on myös
Instagramissa
sekä
Twitterissä
! Käyttämällä twiitissäsi hashtagia #avatv viestisi voi päästä telkkariin.
Tykkää AVAsta myös Facebookissa!
AVA / Leenastiina Simola
Kuvat: Colourbox